[METLA Tiedote]
18.9.1997

Ylijohtaja Eljas Pohtila puhui METOn järjestämässä Metsäpäivä-tilaisuudessa Kuhmo-talossa 18.9.1997

Lyhennelmä alustuspuheenvuorosta "metsätalouden harjoittamisen mahdollisuudet Kainuussa"

Perusedellytykset metsätaloudelle ovat Kainuussa hyvät. Metsät ovat luonnonvaraisesti menestyviä ja niiden uudistumiskyky on hyvä. Pääpuulajit soveltuvat hyvin teollisuuden raaka-aineeksi. Maastomuodot eivät estä tehokasta metsätaloutta. Korkeimmilla vaaroilla tykkylumi aiheuttaa ongelmia.

Kasvupaikat ovat keskimäärin viljavia: tuoreita tai sitä parempia kankaita on 57 % metsämaan alasta. Pohjoisen sijainnin vuoksi eteläisemmän Suomen kasvulukuihin ei Kainuussa kuitenkaan ylletä. Tehtyjen metsänhoito- ja parannustöiden ansiosta metsien runkopuun kasvu on kohoamassa: 1950-luvun alussa se oli 1,7 milj.m³, nykyisin 3,3 milj.m³. Metsiköiden kehitysluokkajakauma ei ole paras mahdollinen, mutta se on kuitenkin parempi kuin monissa muissa osissa maata.

Kainuussa on tilaa metsätalouden harjoittamiseen. Maapinta-alaa on kaikkiaan 2,2 miljoonaa hehtaaria, josta varsinaista metsämaata on 77 %. Asukaslukuun (94 000) suhteutettuna metsiä on paljon. Yksityistä metsänomistusta (44 %) on Kainuussa vähemmän kuin maassa keskimäärin, valtion (40 %) ja yhtiöitten (14 %) omistusta taas enemmän. Pitkäjänteiselle metsä- ja puutaloudelle tasapainoinen omistuspohja luo tarpeellista vakautta.

Metsien käytön historia on Kainuussa niin pitkä, että voidaan puhua erityisestä kainuulaisesta metsäkulttuurista. Yrittäjiä on alalla riittänyt. Tuotetulle puulle on käyttöä ja kysyntää. Metsätalouden järjestelmät toimivat. Metsätalouden infrastruktuuri on Kainuussa kaiken kaikkiaan hyvä. Metsätiestö palvelee paitsi puuntuotantoa myös marjojen ja sienien talteenottoa. Keräilytuotteiden arvo on nykyisin 100 milj.mk vuodessa.

Uhka, ei ainoastaan Kainuun metsätaloudelle, vaan koko aluetaloudelle ovat toisaalta puuntuotannon uudet rajoitukset ja toisaalta metsäteollisuuden investointien suuntautuminen yhä kauemmas Kainuusta. Lakisääteisiä suojelualueita oli 31 000 ha metsämaan alasta ennen vanhojen metsien suojelua, jonka jälkeen niitä on 62 000 ha. Metsämaan poistamisella puuntuotannosta on takautuva vaikutus aiemmin harjoitetun hakkuutoiminnan kestävyyteen. Kun suojeluun menevät metsät ovat poikkeuksetta keskimääräistä runsaspuustoisempia, kestävä hakkuusuunnite alenee myös jäljelle jäävällä pinta-alalla. Suojelun vaikutus kestävään puuntuotantoon on silloin paljon suurempi kuin mitä pinta-aloista voi suoraan päätellä.

Valtakunnan metsien 8. inventoinnissa kestävä hakkuusuunnite arvioitiin Kainuussa 3,6 milj. kuutiometriksi vuodessa. Kainuun metsäkeskus on sitä sittemmin tarkistanut päätyen 2,6 milj. kuutiometriin. Pienentämiseen on vaikuttanut myös talousmetsien muuttunut käsittely. Raaka- ja jätepuun kokonaiskäyttö oli Kainuun metsäkeskuksen alueelta vuonna 1996 2,2 milj.m³.

Ympäristöministeriössä valmistellaan parhaillaan ns. vihreän vyöhykkeen perustamista molemmin puolin itärajaamme. Se epäilemättä koskettaa Kainuuta. Sitäkin merkittävämpää on EU:ssa virinneet hankkeet "luonnontilaisten tai luonnontilaisten kaltaisten" metsien rauhoittamisesta talouskäytöltä. Tullimuurien kaaduttua metsien suojelua ilmeisesti pyritään käyttämään kauppapoliittisena aseena meitä vastaan.

Metsäteollisuutemme on investoinut viime aikoina entistä enemmän ulkomaille. Erityisen mielenkiinnon kohteena on ollut Kaakkois-Aasia. Jalansijan saaminen keskeltä tärkeitä markkina-alueita on varmaankin ollut strategisesti perusteltua. Silloin kun ulkomaan investoinnit tapahtuvat kotimaan sijasta, asialla voi olla kuitenkin kohtalokkaita seurauksia. Luonnonsuojeluaktivistimme ovat suuresti helpottaneet metsäteollisuuden ulosmarssia Suomesta.

Moni asia on nykyisin toisin kuin muutamia vuosia sitten. Metsäteollisuutemme omistus on kansainvälistynyt. Valtiovallalla ei ole enää entisiä keinoja säädellä metsäteollisuuden liikkeitä. Se voi vain luoda suotuisia edellytyksiä teollisuuden maahansijoittumiselle. Kainuulaisten intressissä on pitää teollisuus kotimaassa ja mieluummin Kainuussa. Siihen on vielä mahdollisuuksia. Pitkän päälle investoinnit hakeutuvat aina lopulta sinne, missä on toimiva infrastruktuuri.

METLA tiedotteet: http://www.metla.fi/tiedotteet/