Metlan tutkija Lauri Hetemäki:

SUOMEN METSÄSEKTORI TARVITSEE INNOVAATIOITA

Kysyntäennusteiden perusteella nykyisillä tuotteilla pärjätään vielä 10-15 vuotta

Menestyäkseen tulevaisuudessakin Suomen metsäteollisuuden on pyrittävä kohottamaan metsäteollisuustuotteiden jalostusarvoa, kehitettävä edelleen havupuupohjaisia tuotteita. Tutkimuksessa ja tuotekehityksessä tulisi panostaa uusien tuotteiden syntymiseen eikä pelkästään nykyisten tuotteiden tuotantoprosessien tehostamiseen ja laajentamiseen. Maailmanmarkkinoiden kilpailun lisääntyminen korostaa entisestään teknologian ja tuoteinnovaatioiden kehitystä eli pitkän aikavälin kilpailukykytekijöiden merkitystä. Myös sähköisen viestintäteknologian kehittyminen asettaa uusia haasteita perinteiselle paperiteollisuudelle. Benecol-margariinin kaltaisten tuoteinnovaatioiden kehittäminen metsäteollisuudessa riippuu keskeisesti panostuksesta perus- ja soveltavaan tutkimukseen. Tämä käy ilmi Metlan tutkijan valtiotieteen tohtori Lauri Hetemäen tänään ilmestyvästä Metsäsektori 2010 -kirjasta, jonka kustantaja on Metsälehti Kustannus.

FAO:n metsäteollisuustuotteiden kysyntäennusteiden perusteella Suomen tärkeiden massa- ja paperiteollisuustuotteiden, erityisesti pitkälle jalostettujen paino- ja kirjoituspaperien, kysyntänäkymät näyttävät hyviltä ainakin vielä seuraavan 10-15 vuoden aikana. On kuitenkin odotettavissa, että ennenpitkään informaatioteknologian kehitys johtaa nykyisten paperilaatujen kysynnän merkittävään pienenemiseen. Sen sijaan sahatavaran kysyntänäkymät ovat selvästi huonommat, joskin kysynnän arvioidaan edelleen kasvavan.

Aasian ja Venäjän merkitys Suomen metsäteollisuuden kysynnälle kasvaa Seuraavan 15 vuoden aikana Suomen metsäteollisuuden kehityksen painopiste siirtyy lännestä itään. Vaikka Euroopan unioni tulee edelleen olemaan Suomen metsäteollisuudelle selvästi suurin vientimarkkina-alue, sen suhteellinen merkitys pienenee ja vastaavasti Aasian sekä Venäjän ja entisen Itä-Euroopan maiden merkitys kasvaa. Aasian metsäteollisuustuotteiden voimakas tuotannon ja kysynnän kasvu lisäävät suomalaisten metsäteollisuusyritysten panostusta näille markkinoille ja investoinnit ja vienti alueelle kasvavat. Myös maailmanmarkkinoiden hintavaihtelut tulevat yhä riippuvaisemmaksi Aasian suhdanteista. Suomalaisyritysten kannattaa keskittyä nykyistäkin enemmän havupuupohjaisiin tuotteisiin, kun Aasian oma erityisvahvuus on lehtipuupohjaisissa tuotteissa.

Lähivuosikymmenen aikana voidaan odottaa Suomen paperi- ja kartonkituotteiden viennin merkittävästi lisääntyvän entisen Neuvostoliiton alueelle. Myös suomalaisten yritysten investoinnit sinne lisääntynevät. Edellytykset lisätä raakapuun tuontia Venäjältä paranevat, kun olot siellä vakiintuvat ja maan metsätalous huomioi myös ympäristönäkökohdat.Jos sen sijaan Venäjän sahatavaran tuotanto palautuisi entisen Neuvostoliiton tuotannon tasolle, se merkitsisi Suomen sahateollisuudelle varteen otettavaa kilpailua Euroopan sahatavaramarkkinoilla.

Puun energiakäyttö kasvaa Energia- ja ympäristökysymykset ohjaavat yhä suuremmassa määrin metsäteollisuuden investointeja ja metsävarojen käyttöä. Asiantuntijoiden arviot energian kysynnästä ja hintakehityksestä viittaavat molempien osalta nousuun. Myös energian tuotantoon liittyvien päästöjen säätely lisää paineita energian hintojen nousulle. Metsäteollisuuden kannalta energiaa säästävät tai omavaraiset ja ympäristöystävälliset tuotantoteknologiat ja tuotteet ovat tällöin kilpailukykyisempiä kuin energiaintensiiviset tuotteet. Tämä kehitys johtanee myös puun energiakäytön lisääntymiseen.

Uusinvestoinnit pääasiassa ulkomaille Koska Suomen massa- ja paperiteollisuuden investoinneista suhteellisesti yhä suurempi osa kohdentuu ulkomaille, toimialan tuotannon suhteellinen kasvu Suomessa hidastuu. Tosin Venäjän merkittävä kysynnän kasvu voisi johtaa paperi- ja kartonkiteollisuuden uusinvestointeihin myös Suomessa. Mekaanisen metsäteollisuuden osalta on odotettavissa "etsikkoaika". Mikäli toimiala pystyy uudistumaan mm. jalostusastetta kohottamalla ja verkostoitumalla, sillä voi olla mahdollisuudet lisätä markkinaosuuksia erityisesti Euroopassa. Suomessa käynnissä oleva asennemuutos puurakentamista kohtaan lisännee ajan myötä mekaanisen metsäteollisuuden tuotteiden kotimaista kysyntää.

Globalisaatiokehitys haaste myös teollisuus- ja metsäpolitiikalle Myös Suomen metsäsektoria koskeva teollisuus- ja metsäpolitiikka joutuu sopeutumaan edellä kuvattuihin muutoksiin. Esimerkiksi mahdollisuudet perinteisin teollisuuspoliittisin tukitoimin vaikuttaa suoraan metsäsektorin kehitykseen ovat huomattavan paljon rajallisemmat kuin aiemmin. Yritysten globalisaation myötä myös viranomaisten mahdollisuudet vaikuttaa suoraan yritysten käyttäytymiseen ovat paljon pienemmät kuin vielä vuosikymmen sitten. Toisaalta massa- ja paperiteollisuusyritysten ja Suomen kansantalouden intressit eivät jatkossa ole enää välttämättä samassa mitassa yhteneviä kuin aiemmin. Suorat sijoitukset korvaavat metsäteollisuustuotteiden vientiä ja Suomi on yhä vähemmän massa- ja paperiteollisuuden investointien kohde.

Lisätietoja: Erikoistutkija, VTT Lauri Hetemäki, p. 09-857 05 729 / Lauri.Hetemaki@metla.fi

Julkaisu: Lauri Hetemäki: Metsäsektori 2010. Kustannusosakeyhtiö Metsälehti & Metsäntutkimuslaitos, Gummerus Kirjapaino Oy 153 s. H. 98 mk

Tilaukset: METSÄLEHTI KUSTANNUS, Soidinkuja 4, 00003 HELSINKI, puh. (09)1562 333