[METLA Tiedote]
21.5.1997

Metla kerää tietoa puiden vuodenaikarytmistä ja metsämarjojen kypsymisestä

Tiedot palvelevat myös ilmastonmuutoksen tutkimusta

Metsäntutkimuslaitoksessa kerätään säännöllisesti tietoa metsissä vuosittain toistuvien biologisten tapahtumien ajankohdista. Ilmiöiden seuraamiseksi perustetaan koko maan kattava fenologinen tutkimusverkosto, jossa havainnoidaan muun muassa koivujen lehteen puhkeaminen, kellastuminen ja variseminen sekä mustikan ja puolukan kukinta, marjasadon kypsymisajankohta ja runsaus. Kun seurantaa tehdään vuodesta toiseen samoilla paikoilla, saadaan selville, onko havainnoitavilla ilmiöillä taipumusta keskimääräistä myöhäisempään tai aikaisempaan ajoittumiseen. Yleisen mielenkiinnon lisäksi tieto palvelee metsäekosysteemin sekä ilmaston ja ympäristön muutosten tutkimuksia.

Havaintoverkostosta saadut tämän kevään tiedot kertovat, että ensimmäiset hiirenkorvat puhkesivat koivuihin eteläisimmissä osissa Suomea, esimerkiksi Bromarvin Solbölessä viime viikolla 12.-13. päivinä toukokuuta. Ajankohta on yllättäen likipitäen sama kuin edellisenä vuonna, vaikka kevään tulo on tänä vuonna ollut monessa muussa suhteessa myöhässä. Parkanon havaintopaikassa hiirenkorvalletulo ajoittui tänä keväänä 15. päivään toukokuuta, mikä oli viime vuoteen verrattuna kaksi päivää myöhemmin. Eri puuyksilöiden ja lähekkäistenkin paikkojen välillä voi kuitenkin olla huomattavia eroja. Pohjoisimmassa Suomessa koivujen vihertymistä saa vielä odottaa useita viikkoja, sillä maa on vielä tällä hetkellä lumen peitossa. Jos koivut tulisivat esimerkiksi Kolarissa hiirenkorvalle samaan aikaan kuin vuonna 1995, ajankohta olisi jo tulevan viikonvaihteen aikana (23.-25.5.). Nyt vallitsevan kylmän sääjakson takia on todennäköistä, että hiirenkorvat puhkeavat aikaisintaan toukokuun lopussa, kertoo fenologisesta seurannasta vastaava tohtori Eero Kubin Muhoksen tutkimusasemalta.

Fenologia on tieteenala, joka tutkii biologisten toimintojen rytmiikkaa eli vuodenaika- ja vuosivaihteluita sekä eri tekijöiden, kuten esimerkiksi lämpötilan ja valomäärän suhdetta niihin. Suomi on fenologisen tutkimuksen kannalta ihanteellinen maa: meillä on selvät vuodenajat, ja maa ulottuu pituussuunnassa lehtimetsävyöhykkeen pohjoisosista havumetsävyöhykkeen yli lähes arktiselle tundralle. Kevätkesällä esimerkiksi puiden lehteentulo etenee "vihreänä aaltona" läpi maan etelästä pohjoiseen.

Metla on tehnyt fenologisia havaintoja omissa tutkimusmetsissään jo 1960-luvulta lähtien. Nyt laajennettavassa verkostossa havaintoja kerätään yhdessä yliopistojen ja muiden laitosten kanssa. Verkosto kattaa koko maan, ja havainnot tehdään vuosittain samoilta paikoilta ja samoista puista.

Muutaman viikon sisällä saadaan ensimmäiset tiedot mustikan kukinnasta ja myöhemmin marjojen kypsymisestä.

 

HUOM! Kaikki Metlan puhelinnumerot ovat muuttuneet v. 2003.
Metlan valtakunnallisen vaihteen numero on 010 2111.

Lisätietoja: Dosentti Eero Kubin, puh. (08) 531 2261 (fenologia)
Tutkija Jarmo Poikolainen, puh. (08) 531 2253 (fenologia)
Tutkija Tatu Hokkanen, puh. (09) 8570 5445 (siemensadot)
Tutkija Kauko Salo, puh. (013) 251 4034 (marjasadot)
Suunnittelija Jouni Karhu, puh. (08) 531 2252 (tilastot)
Fenologia WWW-palvelu

Lisätietoja: Tutkija Martti Varama, Metla, Vantaan tutkimuskeskus, puh. (09)857051

METLA tiedotteet: http://www.metla.fi/tiedotteet/