[METLA Tiedote]
3.10.1997

Metlan fenologinen havaintoverkosto:

Lapissa puiden lehdet jo varisemassa - Etelä- ja Keski-Suomessa ruska jatkuu

Lapin pohjoisosissa puut varistavat jo lehtiään, mutta Etelä- ja Keski-Suomessa ruska on parhaimmillaan. Ensimmäiset koivun lehdet saivat tänä vuonna keltaisen syysvärinsä Kilpisjärvellä 11.9., ja lokakuun alkuun mennessä ruska eteni lähes koko maahan. Lehdet olivat varisseet puista viime vuonna etelärannikkoa myöten 13.10. mennessä. Tänä vuonna lehdet varisevat myöhemmin, jos syksy jatkuu näin lämpimänä. Puiden väriloistoa saa ihailla Etelä-Suomessa vielä ainakin pari viikkoa, arvelee fenologisesta seurannasta vastaava dosentti Eero Kubin Metlasta.

Ruska liittyy kasvien valmistautumiseen talvilepoon. Lehtivihreä hajoaa ja esille tulevat lehtivihreän peittämät karotenoidien ja antosyaanien aikaansaamat värisävyt. Ruska alkaa maaruskana Lapissa varpujen lehtien muuttaessa väriään ja jatkuu myöhemmin lehtipuiden ruskana. Varvuista ruskan värit näkyvät parhaiten mustikassa, juolukassa, vaivaiskoivussa ja riekonmarjassa; lehtipuista koivussa, haavassa, pihlajassa ja monissa jaloissa lehtipuissa.

Lehtien ruskaantumisen laukaisee päivän pituus. Säätekijät, ilman lämpötila ja sateisuus vaikuttavat ruskan voimakkuuteen. Sateisina syksyinä ruska jää yleensä vaatimattomaksi. Sienitaudit voivat myös runsaina esiintyessään heikentää erityisesti koivuilla ja pajuilla ruskan esiintymistä. Kuulaat pakkasyöt sen sijaan voimistavat ruskan värejä. Keskikesällä kuivuus voi myös aikaansaada ruskan värejä, mutta silloin lehdet varisevat yleensä pois jo ennen varsinaista ruska-aikaa.

Lehtipuiden syysväriä koskevat tiedot on saatu Metsäntutkimuslaitoksen koko maan kattavasta fenologisesta havaintoverkostosta, jossa tutkitaan biologisten toimintojen vuodenaikarytmiikkaa sekä siihen vaikuttavia tekijöitä yhteistyössä muiden organisaatioiden kanssa. Havaintoja tehdään muun muassa koivujen lehteen puhkeamisesta, kellastumisesta ja varisemisesta sekä mustikan ja puolukan kukinnasta, marjojen kypsymisajankohdasta sekä marja- ja sienisatojen määrästä. Myös männyn pituuskasvu on yksi havainnoitavista seikoista, samoin tuomen ja pihlajan kukinta.

Tietoja Metlan fenologisista havainnoista saa myös Internetistä osoitteesta http://www.metla.fi/metinfo/fenologia/.

Lisätietoja: Dosentti Eero Kubin, puh. (08) 531 2261 Tutkija Jarmo Poikolainen, puh. (08) 531 2253 Suunnittelija Jouni Karhu, puh (08) 5312 252