ÄMETLA TiedoteÅ

Metsäntutkimuslaitos inventoi Suomen metsävarat yhdeksännen kerran

Suomen metsät - miten paljon, millaisia ja kuinka monimuotoisia?

Metsäntutkimuslaitos aloittaa valtakunnan metsien yhdeksännen inventoinnin (VMI9). Uudessa inventoinnissa selvitetään puuston määrän, kasvun ja metsien tilan lisäksi entistä laajemmin myös metsäluonnon biologista monimuotoisuutta. VMI9:n maastomittaukset alkavat Pohjois-Savosta, mistä edetään kesän aikana Keski-Suomeen ja Pohjanmaalle. Vuosina 1996-2000 Suomessa mitataan yhteensä lähes 70 000 maastokoealaa, joilta mitataan tai arvioidaan noin 150 erilaista metsiä koskevaa tunnusta.

Valtakunnan metsien inventoinneilla selvitetään säännöllisin väliajoin maamme metsävarat, metsäekosysteemin tila ja näiden muutokset. Tiedot kerätään maastomittauksilla, jotka ovat toistuneet vajaan kymmenen vuoden välein. Maastossa mitataan tai arvioidaan yhteensä noin 150 erilaista metsiin liittyvää tunnusta, joilla kuvataan metsiemme puuston määrää, rakennetta, laatua ja kasvua, metsien terveydentilaa ja monimuotoisuutta, maapohjan tuotoskykyä, soiden ojitustilannetta sekä metsässä toteutuneita ja tarvittavia toimenpiteitä.

Metsien biologinen monimuotoisuus tarkempaan tarkasteluun

Edellinen valtakunnan metsien inventointi, VMI8, tehtiin vuosina 1986-1994. Siihen verrattuna VMI9:ssä maastomittauksia on uusittu ja jonkin verran lisätty. Mittauksia kehitetään ja uudistetaan yhteistyössä Metsäntutkimuslaitoksen ja muiden kotimaisten asiantuntijoiden kanssa.

Metsien monimuotoisuutta kuvataan nyt ensimmäistä kertaa erillisillä tunnuksilla. Monimuotoisuutta kuvaavat avainbiotooppien esiintyminen, lahopuun määrä ja laatu, harvinaiset puuyksilöt ja -lajit sekä hakkuussa monimuotoisuuden ylläpitämiseksi jätetty puusto. Monimuotoisuutta arvioidaan lisäksi muiden VMIssä mitattavien puusto- ja kasvupaikkatunnusten avulla.

Myös muita mittauksia on tarkennettu ja uudistettu. Maaperän ominaisuuksien sekä kankaiden ja soiden kasvupaikkojen viljavuuden kuvauksia on tarkennettu. Metsätuhojen kuvausta on muutettu paremmin metsävarainventointiin soveltuvaksi ja vastaamaan vuotuisen metsien terveydentilan seurannan mittauksia. Hakkuumahdollisuusarvioiden tarkentamiseksi arvioidaan puuston korjuuolosuhteita.

Maastomittaukset alkavat Pohjois-Savosta

VMI9:n maastotyöt aloitetaan toukokuun lopulla Pohjois-Savon metsäkeskuksen alueelta, ja ne jatkuvat kesän kuluessa Keski-Suomen, Etelä-Pohjanmaan ja Kusten/Rannikon (länsi-osa) metsäkeskusten alueille (ks. kartta). Maastossa liikkuu toukokuun lopulta lokakuulle asti kaikkiaan kolmetoista kolmihenkistä arviointiryhmää. Koealoja mitataan kesällä 1996 kaikkiaan yli 10 000.

Seuraavina vuosina maastomittaukset jatkuvat eteläisimmässä Suomessa, josta siirrytään pohjoiseen. Koko maan mittaukset saadaan valmiiksi vuosituhannen vaihteeseen mennessä. Tuloksia ensimmäisille metsäkeskuksille saadaan vuoden 1997 aikana.

Maastossa tiedot tallennetaan maastotietokoneeseen, jolta ne siirretään puhelimilla Metsäntutkimuslaitoksen keskustietokoneeseen. VMI9ssä kaikki koealat myös paikannetaan satelliittipaikantimilla. Paikannettu tieto palvelee muun muassa satelliittikuvatulkintaa ja helpottaa muun paikkaan sidotun tiedon liittämistä osaksi VMI-tietoja.

Maastotietojen ja satelliittikuvien avulla tilakohtaisiin tuloksiin

Maastomittaukset tehdään systemaattisesti yli maan sijaitsevilta koealarypäiltä, joiden välinen etäisyys on Etelä-Suomessa 7 km. Rypääseen kuuluu yhteensä 18 koelaa. Rypäät on suunniteltu niin, että yhden rypään mittaukseen kuluu arviointiryhmältä keskimäärin yksi työpäivä.

Joka neljännen rypään koealat merkitään huomaamattomasti maastoon uudelleen mitattaviksi. Pysyvien koealojen avulla voidaan seurata metsäekosysteemin muutoksia, esimerkiksi puiden ja metsien syntyä, kehitystä ja kuolemista, sekä kasvupaikan viljavuuden muutoksia.

VMI8:n aikana 1990-luvun alussa inventointitulosten laskennassa alettiin käyttää maastotietojen lisäksi satelliittikuvia ja numeerista karttatietoa. Maastomittauksien perusteella tulokset saadaan luotettavasti koko maalle ja suuralueille. Uudella monilähdelaskennalla tulokset lasketaan kuntakohtaisesti, tilauksesta jopa tilakohtaisesti.

75 vuotta metsävaratietoja

VMI9:n alku ajoittuu metsävaratietojemme juhlavuoteen, sillä valtakunnan metsien inventointi täyttää tänä vuonna 75 vuotta: ensimmäinen koko maan kattava metsävarojen inventointi aloitettiin vuonna 1921. Inventointien tuottamat metsävaratiedot muodostavat maailmanlaajuisestikin ainutlaatuisen aikasarjan metsiemme kehityksestä.

Haluatko tutustua VMI-mittauksiin maastossa?

Maastomittauksiin voi tutustua esimerkiksi alueellisilla VMI-retkeilyillä, joilla valtakunnan metsien inventointia esitellään paikallisille metsäammattilaisille. Ensimmäinen retkeily järjestetään 5.6.1996 Pohjois-Savossa. Lisätietoja saa Metsäntutkimuslaitoksesta tai Pohjois-Savon metsäkeskuksesta (puh. 971-262 5444). Kesän kuluessa retkeilyitä järjestetään vielä ainakin Keski-Suomen sekä Etelä-Pohjanmaan metsäkeskusten alueilla.

Halutessaan tiedotusvälineiden edustajat voivat ottaa yhteyttä suoraan maastossa liikkuviin ryhmänjohtajiin ja sopia heidän kanssaan maastokäynneistä.

 

HUOM! Kaikki Metlan puhelinnumerot ovat muuttuneet v. 2003.
Metlan valtakunnallisen vaihteen numero on 010 2111.

Lisätietoja: Erkki Tomppo p.09-857 05 340, 040-502 8555, Arto Ahola p. 949-100 068, Heli Mikkelä p. 09-857 05 294


METLA tiedotteet: http://www.metla.fi/tiedotteet/
Metla Tiedotus: Unioninkatu 40 A, 00170 HELSINKI
Fax: (09) 8570 5677; Sähköposti: info@metla.fi