[METLA Tiedote]
12.9.1996

Metsäntutkimuslaitos selvitti tuoreet metsävaratiedot

MAAMME METSIEN PUUSTOSTA VIIDENNES JA METSIEN VUOTUISESTA KASVUSTA NELJÄNNES SUOMETSISSÄ

Uusimpien, vuonna 1994 tehtyjen mittausten mukaan maamme puuston kokonaistilavuus on lisääntynyt, vaikka puuston vuotuinen kasvu on pienentynyt hieman viime vuosikymmenen puolivälin jälkeen. Koko maassa puusto kasvaa nyt 37 prosenttia enemmän kuin 1950-luvun alussa ja puuston tilavuus on 25 prosenttia suurempi kuin 40 vuotta sitten. Maamme metsien puustosta on viidennes soilla, ja suometsien osuus puuston vuotuisesta kasvusta on lähes neljännes. Jokaista suomalaista kohti metsissämme on puuta lähes 400 kuutiometriä. Yksittäisiä puita on 13 000 kappaletta jokaista kansalaista kohti, selviää Metsäntutkimuslaitoksen laskemista Valtakunnan metsien inventoinnin (VMI) uusimmista mittaustuloksista.

Puuston kasvu on ollut mittauksia edeltäneinä viitenä vuonna keskimäärin 75,4 miljoonaa kuutiometriä vuodessa; tämä on vajaat 2 % vähemmän kuin edellisissä mittauksissa. Puuston tilavuus on lisääntynyt ja kasvu pienentynyt eteläisimmässä Suomessa: siellä kasvu on pienentynyt vuosiin 1986-1989 verrattuna 4,5 prosenttia. Puuston kasvusta 72,3 miljoonaa kuutiometriä kasvaa puuntuotantoon käytettävissä olevilla mailla, eli mailla, joita ei ole suojeltu tai joilla hakkuita ei ole muuten rajoitettu.

Mitattu kasvun pieneneminen ei ole ristiriidassa äskettäin ilmestyneet Euroopan metsien kasvutrendejä koskevan tutkimuksen kanssa. Sen mukaan Suomessa metsien kasvu on kiihtynyt vain hoidetuissa metsissä; luonnontilaisissa metsissä kasvun taso ei ole muuttunut toisin kuin Keski- ja Etelä-Euroopassa.

Suomen metsissä 65 miljardia puuta

Puuston määrä on lisääntynyt edelliseen, vuosien 1986-88 mittaukseen verrattuna eteläisimmässä Suomessa 50 miljoonaa kuutiometriä, ja on nyt koko maassa 1937 miljoonaa kuutiometriä. Valtakunnan metsien inventoinnin mukaan Suomessa on kaikkiaan noin 65 miljardia puuta, joista läpimitaltaan alle kymmensenttisiä on yli 80 prosenttia. Näiden pienien puiden osuus puuston tilavuudesta on 12 prosenttia.

Tiedot perustuvat Valtakunnan metsien inventoinnin mittauksiin. "Valtakunnan metsien 8. inventoinnin maastomittausten edettyä Lappiin vuonna 1992 halusimme saattaa myös eteläisimmän, vuosina 1986-1988 mitattujen alueiden tiedot ajan tasalle. Niinpä mittasimmekin vuonna 1994 uudelleen alueen Lounais-Suomesta Pohjois-Karjalaan", kertoo professori Erkki Tomppo Metsäntutkimuslaitokselta. Nyt julkaistavat tiedot on saatu yhdistämällä eteläisimmän Suomen vuoden 1994 mittaukset ja muun Suomen varsinaiset VMI8-mittaukset vuosilta 1989-1994.

Kasvu ollut vuosikymmenen taitteessa keskitason alapuolella

Männyn, kuusen ja koivun kasvut ovat 1980- ja 1990-lukujen taitteessa olleet jakson 1965-1994 keskitason alapuolella. Viiden vuoden jaksolla 1989-93 männyn ja koivun kasvu on ollut Etelä-Suomessa keskimäärin reilut 90 prosenttia ja kuusen kasvu vajaat 90 prosenttia edellä mainitun pidemmän aikavälin keskitasosta. Myös Pohjois-Suomessa puiden kasvu on ollut pitkän ajan keskitason alapuolella lukuun ottamatta männyn kasvua Kainuussa ja Pohjois-Pohjanmaalla.

Puustosta viidennes ja kasvusta lähes neljännes soilla

Maamme metsien puustosta on viidennes soilla. Suometsien osuus puuston vuotuisesta kasvusta on lähes neljännes eli 17,8 miljoonaa kuutiometriä; tästä on ojitetuilla soilla 14,9 miljoonaa kuutiometriä. 1950-luvun alussa suometsien kasvu oli noin 10 miljonaa kuutiometriä.

Kasvun lisäys soilla johtuu pääasiassa ojituksista: puolet Suomen 9 miljoonasta suohehtaarista on ojitettu. Suurin osa ojituksista on tehty 1950-luvun alun ja 1970-luvun lopun välillä. Ojitusten myötä osa aiemmin huonokasvuisista tai puuttomista kitu- ja joutomaan soista on muuttunut puustoiseksi metsämaaksi. Vajaat 10 prosenttia ojituksista on metsätaloudellisesti virheellisiä, eli puuntuotantoon liian karujen maiden ojituksia.

Nykyisten ohjeiden mukaan uusia ojituksia ei juuri aiemmin ojittamattomille soille tehdä. Lähes viidenneksellä ojitusaloista tulisi joko vanhat ojat kunnostaa tai tehdä uusintaojitus.

Nuoria metsiä ja vanhoja metsiä aiempaa enemmän

Etelä-Suomessa sekä nuoret että vanhat metsät ovat lisääntyneet viimeisten 40 vuoden aikana. Pohjois-Suomessa metsät ovat nuorentuneet. Etelä-Suomessa nuoria metsiä - taimikoita, siemen- tai suojuspuumetsiköitä, ensiharvennusmetsiä tai nuoria kasvatusmetsiä - on 58 prosenttia metsämaasta, Pohjois-Suomessa puuntuotantoon käytettävissä olevilla mailla 68 prosenttia metsämaasta. Vastaavasti uudistuskypsiä metsä on Etelä-Suomessa 16 prosenttia ja Pohjois-Suomessa yli 20 prosenttia metsämaasta. Etelä-Suomessa vanhat, yli 100-vuotiaat metsät ovat lisääntyneet hieman edellisiin invetointeihin verrattuna. Pohjois-Suomessa on vanhoja metsiä suhteellisesti enemmän kuin Etelä-Suomessa.

Ensiharvennuksia lisättävä

Nuorten metsien lisääntyessä myös ensiharvennustarpeet ovat lisääntyneet ja näyttäisivät lisääntyvän edelleen, vaikka hakkuut ovatkin viime vuosina vilkastuneet. Koko maassa olisi tarpeen tehdä seuraavalla kymmenvuotiskaudella ensiharvennuksia 2,5 miljoonalla hehtaarilla ja muita harvennuksia 1,8 miljoonalla hehtaarilla. Ensiharvennusten laiminlyönti tai viivästyminen heikentävät metsikön jatkokehitystä. Eniten hakkuukypsiä metsiä ja selviä hakkuusäästöjä on Etelä-Suomessa Uudellamaalla ja Itä-Hämeessä.

Poistuma selvästi kasvua pienempi

Poistuma oli vuosina 1986-1995 keskimäärin 55 miljoonaa kuutiometriä vuodessa, eli selvästi kasvua pienempi. Vuosina 1953-1994 Suomen metsistä on hakattu tai kuollut puuta yhteensä puolitoista kertaa 1950-luvun alun puuston määrä (2312 milj. m3).

Seuraavissa inventoinneissa tietoa myös metsäluonnon monimuotoisuudesta

Valtakunnan metsien 9. inventoinnin mittaukset aloitettiin keväällä ja ne ovat edenneet Keski-Suomen metsäkeskuksen alueelle. VMI9:ssä mittauksia on laajennettu ja monipuolistettu vastaamaan entistä paremmin nykyisiä tietotarpeita. Mukana on muun muassa erillisiä metsäluonnon monimuotoisuutta kuvaavia tunnuksia. Ensimmäisiä tuloksia VMI9:stä on odotettavissa vuoden 1997 aikana.

Lisätietoja:

Tarkemmin uusimmat metsävaratiedot on esitetty Metsäntutkimuslaitoksen Metsätilastotiedotteessa nro 354, jota saa Metsäntutkimuslaitokselta:

Metsäntutkimuslaitos/VMI, Unioninkatu 40 A, 00170 Helsinki
puh 09-857 051,
fax 09-625 308

Lisätietoja antavat myös

Professori Erkki Tomppo, puh. 09-857 05 340

MMT Helena Henttonen, puh. 09-857 05 316


HMikkelä 13.9.1996