[METLA Tiedote]
5.2.1996

SILMÄLLÄ TEHTY SAVOTTA

Metsäntutkimuslaitoksen tiedonanto pluspuiden valinnasta ilmestynyt

"Luonnonmetsien parhaat yksilöt jalostuksen lähtökohdaksi" oli periaatteena, kun metsänjalostustyö maassamme lähes 50 vuotta sitten käynnistettiin. Ensimmäiset pluspuut valittiin kesäkuussa 1947. Jo saman vuoden keväällä oli aloitettu metsäammattikunnan ja suuren yleisön valistus. Rodunjalostustoimikunta oli levittänyt 32000 kappaleena lehtistä "Mistä löytyvät metsiemme parhaat rotupuut? Niistä alkaa metsiemme rodunjalostus." Lehtisessä selvitettiin myös mihin pluspuita tarvitaan: Niistä tullaan keräämään oksia, joista uuteen runkoon ymppäämällä saadaan syntymään kantapuun perintöominaisuudet omaavia puita. Kun ne istutetaan erityisiksi siemenviljelmiksi, alkavat ne tuottaa siementä, jota sitten tullaan käyttämään uusien entistä ehompien metsien perustamiseen. Näillä toimenpiteillä haluttiin pysäyttää metsätaloudessa vallalla ollut negatiivinen valinta: "Metsistä on kerta toisensa perästä hakattu suurimmat ja paraslaatuisimmat puut, joten jäljelle jääneet huonommat yksilöt ovat saaneet huolehtia siemennyksestä."

Valinnan alkuvaiheessa tarvittavien pluspuiden määrä arvioitiin varsin pieneksi. Tavoitteena oli noin 150 puun löytäminen. Myöhemmin on tavoitteita kuitenkin jouduttu monestakin syystä tarkistamaan. Tähän mennessä on maassamme valittu kaikkiaan yli 13000 pluspuuta. Näistä mäntyjä on noin 7000, kuusia ja koivuja noin 2500 ja muita puulajeja noin 1000 puuta. Valintatyön huippu ajoittui 1960-luvulle.

Pluspuiden valinnan historiasta ja arjesta ilmestynyt Metsäntutkimuslaitoksen tiedonanto kertoo tästä metsänjalostuksen perustyöstä sen alkuvaiheista nykypäivään. Julkaisu sisältää tekijän kirjoittaman historiikin lisäksi pieniä muisteloita kaikkiaan kahdeksalta valintatyössä mukana olleelta. Julkaisua on havainnollistettu piirrosten, vanhojen lehtileikkeiden ja 40 valokuvan avulla.

Julkaisun tekijä MMM Ole Oskarsson on ollut mukana pluspuiden valintatyössä miltei alusta asti. Ensin metsäylioppilaana valintaryhmän oppipoikana, sitten pitkään ryhmän vetäjänä ja koko valintatyöstä vastaavana virkamiehenä Metsäntutkimuslaitoksessa. Jäätyään vuonna 1990 eläkkeelle Oskarsson on toiminut Metlassa ulkopuolisena tutkijana ja tehnyt tässä yhteydessä esiteltävänä olevan julkaisun.

 

HUOM! Kaikki Metlan puhelinnumerot ovat muuttuneet v. 2003.
Metlan valtakunnallisen vaihteen numero on 010 2111.

LISÄTIETOJA: Ole Oskarsson METLA, Vantaan tutkimuskeskus 90- 85705 572
Teijo Nikkanen Punkaharjun tutkimusasema 957-644 241


METLA tiedotteet: http://www.metla.fi/tiedotteet/
Metla Tiedotus: (info@metla.fi)