ÄMETLA TiedoteÅ
22.3.1996

MERENKURKUN RANNIKON KUUSIKOT HEIKKOKUNTOISEMPIA SUOMEN PUOLELLA

Puuston vanhetessa Pohjanmaan rannikon kuusikot kasvavat hitaammin kuin muualla Etelä-Suomessa. Ne ovat myös harsuuntuneempia ja värivikaisempia kuin samanikäiset kuusikot Etelä-Suomessa tai Västerbottenin rannikolla Ruotsissa. Vaikka Merenkurkun kuusikoissa havaittiin merkkejä ilman epäpuhtauksista muun muassa neulasten soluvaurioina, on ilmeistä, että niiden vaikutukset kuusikoiden kuntoon ja kasvuun ovat luontaisten ympäristötekijöiden vaikutuksia vähäisempiä. Merenkurkun alueen kuusten kasvu yleensä ei ole viimeisten vuosikymmenien aikana merkittävästi muuttunut. Kasvunvaihtelu oli hyvin samanlaista sekä Suomen että Ruotsin puolella. Molemmilla puolilla Merenkurkkua tavattiin juurilahoa, tuuli- ja myrskytuhoja sekä mitattiin neulasten alhaisia ravinnepitoisuuksia. Nämä tulokset esiteltiin Merenkurkun neuvoston sekä Vaasan ja Västerbottenin lääninhallitusten aloitteesta perustetun tutkimusprojektin "Merenkurkun rannikon ja saariston kuusikoiden terveydentila" -loppuraportin julkistamistilaisuudessa Vaasassa perjantaina 22.3.

Vesi- ja ravinnetalouden häiriöt harsuunnuttavat Pohjanmaan kuusikoita jo 50-60-vuotiaina

Pohjanmaan kuusikot alkavat harsuuntua suhteellisen nuorina, 50-60-vuotiaina. Lisäksi kuusten latvukset rapistuvat iän myötä nopeammin kuin muualla Suomessa. On ilmeistä, että Pohjanmaan rannikon metsiköiden ennenaikainen harsuuntuminen ja sen seurauksena iän myötä tapahtuva normaalia voimakkaampi kasvun taantuminen on seurausta kuusikoiden vesi- ja ravinnetalouden häiriöistä. Vähälumisen Vaasan läänin rannikon ja saaristoalueen hietamoreeniperäinen maa routaantuu syvälle. Keväällä maa tiheän kuusikon alla sulaa hitaasti eivätkä puut näinollen saa riittävästi vettä maasta. Veden haihdunnan minimoimiseksi puut vähentävät haihduttavaa pinta-alaa varistamalla neulasiaan, mikä sitten näkyy puiden ennenaikaisena harsuuntumisena, toteaa tutkija Hannu Raitio Metsäntutkimuslaitoksen Parkanon tutkimusasemalta.

Kaiken kaikkiaan kuusikoiden ravinnetilanne Västerbottenin rannikolla oli heikompi kuin Suomessa. Silti Ruotsin puolen kuusikot olivat Pohjanmaan kuusikoita parempikuntoisia. Tämä johtuu osittain siitä, että Suomen puolella maat ovat hienojakoisempia kuin Ruotsin rannikolla. Tästä syystä soistuminen ja siitä aiheutuvat ongelmat ovat yleisempiä Pohjanmaalla kuin Västerbottenissa.

Otsonivauriot ja neulasten alhaiset typpipitoisuudet voimakkaampia Västerbottenin rannikolla ja rikkipitoisuudet korkeampia Suomen puolella Tutkimuksessa todettiin otsonin aiheuttamia solu- ja solukkotasoisia muutoksia kuusen neulasissa kaikkialla Merenkurkun alueella. Otsonivaurioita tavattiin enemmän Västerbottenissa kuin Vaasan läänissä, kaasumaiselle rikkidioksidille tunnusomaisista solumuutoksista tehtiin havaintoja puolestaan vain Suomen puolella. Nämä havainnot ovat ainakin osaksi selitettävissä päästöjen alueellisen jakaantumisen perusteella. Esimerkiksi Suomen puolen kuusissa esiintyvä runsaampi viherlevä selittynee turkistarhauksesta ja maataloudesta peräisin olevilla typpipäästöillä. Ruotsin Holmsvattenin lähistöllä neulasten lievästi kohonneet metallipitoisuudet johtunevat Rönnskärsverkenin tehtaiden päästöistä. Koko Merenkurkun alueen kuusikoita vaivaava typen puute johtuu maaperän humuksen happamuudesta, vähäravinteisuudesta ja heikosta hajoamisesta. Eniten typen puutteesta kärsivät vanhat metsät.

Tutkimusprojektissa olivat mukana Ruotsin maatalousyliopiston metsänarvioimistieteen laitos, Suomesta Metsäntutkimuslaitos sekä Länsi-Suomen ja Keski-Pohjanmaan ympäristökeskukset.

 

HUOM! Kaikki Metlan puhelinnumerot ovat muuttuneet v. 2003.
Metlan valtakunnallisen vaihteen numero on 010 2111.

Lisätietoja: Hannu Raitio, Metla/Parkanon tutkimusasema, puh. 933-44 351 tai Svante Lindroth, Länstyrelsen i Västerbottens län, Miljö/Planavdelningen, tel. +46-90-107348

METLA tiedotteet: http://www.metla.fi/tiedotteet/
Metla Tiedotus: (info@metla.fi)