[METLA Tiedote]
27.11.1996

KEHITYSMAAT JA KESTÄVÄ METSÄTALOUS - RATKAISEMATON YHTÄLÖ ?

Tropiikin metsiä uhkaa 400 miljoonan hehtaarin kato vuoteen 2020!

Suomen kaltaiselle metsämahdille on myös kehitysmaiden taloudellisten, ympäristöllisten ja sosiaalisten metsäkysymysten tunteminen tärkeää, toteavat professori Matti Palo ja tutkija Gerardo Mery Metsäntutkimuslaitoksesta. He korostavat uusien tutkimustulosten tärkeyttä myös kehitysmaille itselleen sekä niiden kohtalosta kiinnostuneille kansalaisille ja järjestöille. Palo ja Mery ovat yhdessä toimittaneet Kluwer Academic Publishers`in Hollannissa julkaiseman kirjan "Sustainable Forestry Challenges for Developing Countries" (Kestävän metsätalouden haasteet kehitysmaissa).

Kestävän metsätalouden utopia

Tropiikin sade- ja savannimetsät ovat viime aikoina vähentyneet lähes Suomen metsäalan verran vuodessa. Osa metsistä on pakko raivata ruuan tuotantoon, mutta pääosaa voitaisiin käyttää uusien kestävän metsätalouden periaatteiden mukaisesti. Kansainvälisen trooppisen puun järjestö ITTO onkin jo joitakin vuosia sitten saanut jäsenmailtaan sitoumuksen, että kaikki kansainväliseen kauppaan tuleva trooppinen puutavara tuotetaan vuodesta 2000 alkaen kestävän metsätalouden periaatteella.

Useista ponnisteluista huolimatta tämä sitoumus näyttää uusien tutkimustulosten valossa utopialta. Esimerkiksi Latinalaisen Amerikan trooppiset metsät näyttäisivät vuosina 1990-2020 vähenevän viidenneksellä ja Aasian trooppiset metsät kolmanneksella eli yhteensä noin 300 miljoonalla hehtaarilla. Tämä vastaa Suomen nykyistä metsäalaa kaksitoista kertaisesti. Noissa maanosissa metsien vähenemisen liikkeelle panevana voimana on yritysten voiton tavoittelu metsän raivaamisessa maatalouskäyttöön ja kaupallisessa puunkorjuussa.

Trooppisia metsiä on Latinalaisessa Amerikassa noin 900, Afrikassa noin 500 ja Aasiassa noin 300 miljoonaa hehtaaria. Myös Afrikan metsien arvioidaan vähenevän noin neljänneksellä eli 120 miljoonalla hehtaarilla vuoteen 2020 mennessä. Vastakohtana muulle tropiikille Afrikan metsäkadon liikkeelle panevana voimana ovat köyhyys ja lisääntyvä väestönpaine. Kaskeaminen ja polttopuun keruu ovat siellä tyypilliset välittömästi metsää vähentävät toimenpiteet.

Tutkimusryhmä korostaa metsäkadon perimmäisiä inhimillisiä syytekijöitä, joista väestön nopea kasvu ja köyhyys sekä metsien saavutettavuuden helpottuminen ja metsävaratietojen paraneminen lisäävät metsäkatoa. Tulojen kasvu köyhyysrajan yläpuolella näyttäisi hidastavan metsäkatoa, mistä on jo merkkejä näkyvissä Latinalaisessa Amerikassa. Huomattava on myös rikkaan eliitin avainrooli metsien vähenemisessä Brasilian ja Filippiinien kaltaisissa maissa, joissa maanomistuksen keskittyminen, lahjonta ja heikko valtionhallinto ovat edistäneet metsäkatoa.

Metsään perustuva kehitys

Lähes 60 prosenttia maailman metsistä sijaitsee kehitysmaissa, joista kuitenkin vain Indonesia, Malesia, Brasilia ja Chile sijoittuvat maailman kymmenen suurimman metsätuotteiden nettovientimaan joukkoon. Indonesiassa ja Malesiassa taloudellinen kehitys on perustunut luonnonmetsien käytölle, kun taas Brasiliassa ja Chilessä metsäteollisuus on rakennettu istutusmetsien varaan. Kehitysmaat kokonaisuutena ovat edelleen metsätuotteiden nettotuojia noin 10 miljardilla markalla vuodessa.

Kaikissa näissä neljässä maassa on menestyksellisen metsäteollisuuden rinnalla tapahtunut mittavaa luonnonmetsien katoa. Istutusmetsät voivat korvata luonnonmetsien poltto- ja kuitupuun sekä jossain määrin saha- ja vaneritukkien tarvetta ja eroosiovaurioita. Biologisen monimuotoisuuden, alkuperäiskansojen elinympäristöjen ja keräilytuotteiden vähenemistä ja metsäkadosta aiheutuvaa ilmaston lämpenemistä ei istutusmetsien avulla voida kuitenkaan estää.

Istutusmetsiä on kehitysmaissa noin 70 miljoonaa hehtaaria, joista tropiikissa noin kaksi kolmannesta. Brasiliassa ja Chilessä ovat kehitysmaiden suurimmat mäntyistutukset. Eräät Eukalyptuslajit ovat kuitenkin suosituimpia puulajeja kehitysmaiden istutusmetsissä, joita on eniten Kiinassa, Intiassa, Indonesiassa ja Brasiliassa. Esimerkiksi Etiopiassa on Australiasta peräisin olevia Eukalyptuslajeja istutettu menestyksellisesti polttopuuksi jo toistasataa vuotta.

Tropiikin istutusmetsät koostuvat yleensä nopeakasvuisista ulkomaisista puulajeista. Istutusmetsien perustaminen on usein ollut liiketaloudellisesti hyvin kannattavaa, etenkin kun valtiovalta on myöntänyt verohelpotuksia tai muuta taloudellista tukea. Filippiineiltä ja Thaimaasta saatujen tutkimustulosten mukaan istutusmetsien positiivisten ympäristövaikutusten mukaanotto laskelmiin lisää merkittävästi metsänistutuksen yhteiskunnallista kannattavuutta.

Chile on hyvä esimerkki maasta, joka on kyennyt puolessa vuosisadassa luomaan istutusmetsiin perustuvaa kasvavaa vientiteollisuutta, tuloja ja työllisyyttä. Chilestä viedään eri puolille maailmaa etenkin sellua, sahatavaraa ja sanomalehtipaperia.

Metsäkatoa vaikea pysäyttää

Huolimatta siis eräistä metsään perustuvan kehityksen lupaavista näkymistä kehitysmaissa tapahtuu edelleen laajaa metsäkatoa, koska se on ihmisille taloudellisesti edullisempaa kuin metsän säilyttäminen. Vallitseva metsien julkinen omistus, poliittinen epävakaus ja maanomistuksen epämääräisyys sekä kasvava väestöpaine ja köyhyys vaikeuttavat tilannetta.

Puuttuvien tai heikkojen paikallismarkkinoiden vuoksi nopeakaan metsien väheneminen ei kohota puun kantohintoja ja metsän rahallista arvoa ja täten edistä metsien säilymistä. Kehno valtion hallinto yleensä ja erityisesti metsähallinto hidastavat edelleen kestävään metsätalouteen siirtymistä. Maatalouden tuottavuuden kohottaminen on eräs kehitysmaiden kestävän metsätalouden ehto, mutta siihen tarvittavien uusien viljelymenetelmien käyttöön omaksuminen on ongelmallista. Vaikeaa on myös hidastaa tieverkoston laajenemista, joka on eräs keskeinen metsäkatoa edistävä tekijä.

 

HUOM! Kaikki Metlan puhelinnumerot ovat muuttuneet v. 2003.
Metlan valtakunnallisen vaihteen numero on 010 2111.

Lisätietoja: Prof. Matti Palo, Metla, puh (09) 8570 5770 ja tutkija Gerardo Mery, Metla, puh. (09) 8570 5296


METLA tiedotteet: http://www.metla.fi/tiedotteet/