[METLA Tiedote]
14.11.1996

RASKASMETALLILASKEUMA PIENENTYNYT

Raskasmetallilaskeuma Suomessa on pääsääntöisesti pienentynyt tutkimusjakson 1985 - 1995 aikana. Kadmiumin, lyijyn ja vanadiinin pitoisuudet sammalissa ovat alentuneet huomattavasti, kuparin ja nikkelin laskeumat ovat alentuneet hieman edellisiä vähemmän. Kromin ja sinkin laskeumat ovat pysyneet lähes samalla tasolla. Raskasmetallipitoisuuksien ohella myös sammalten rikkipitoisuudet ovat pienentyneet.

Tulokset on saatu Metsäntutkimuslaitoksessa tehdystä tutkimuksesta, jossa raskasmetalli- ja rikkilaskeumaa tutkittiin metsäsammalten avulla. Tutkimus on osa vuonna 1985 aloitettua kansainvälistä seurantaa. Suomessa näytteet on kerätty vuosina 1985, 1990 ja 1995 samoilta, koko maan kattavilta Metlan pysyviltä koealoilta. Yhteensä on tutkittu yli 6 600 sammalnäytettä, joiden avulla raskasmetallilaskeuman kehitystä tarkastellaan.

Kadmium. Tutkimusjakson aikana sammalten kadmiumpitoisuudet ovat pienentyneet keskimäärin 51 prosenttia. Suurimmat pitoisuudet on mitattu Harjavallan ja Kokkolan ympäristöissä sekä Etelä-Suomen rannikkoseudulla. Laskeumassa on havaittu aleneva trendi pohjoiseen. Tausta-alueisiin, joissa mitattiin pieniä pitoisuuksia vuonna 1995, kuului Pohjois-Suomen lisäksi laajat alueet Keski- ja Itä-Suomessa.

Kromi. Laskeuma on pysynyt keskimäärin samalla tasolla. Suurimmat pitoisuudet on todettu Tornion ympäristössä, mutta kymmenen vuotta kestäneen tutkimusjakson aikana pitoisuudet ovat selvästi pienentyneet. Tausta-alueeseen vuonna 1995 kuului Pohjois-Lapin lisäksi laajat alueet Keski- ja Itä-Suomessa.

Kupari. Pitoisuudet ovat pienentyneet keskimäärin 12 prosenttia. Suurimmat pitoisuudet on todettu Harjavallan ympäristössä, mutta tutkimusjakson aikana taso on laskenut. Itä-Lapissa on myös mitattu suuria kuparipitoisuuksia eikä niiden alenemisesta ole havaintoja. Tausta-alueeseen vuonna 1995 kuului Länsi-Lapin lisäksi laajat alueet Itä-Suomessa.

Lyijy. Tutkimuksen aikana lyijypitoisuudet ovat pienentyneet keskimäärin 60 prosenttia. Suurimmat pitoisuudet on mitattu Harjavallan ympäristössä ja Etelä-Suomen rannikkoseudulla, mutta tutkimusjakson aikana taso on selvästi alentunut. Laskeumassa on havaittu aleneva trendi pohjoiseen. Vuonna 1995 tausta-alueeseen kuului Pohjois-Suomen lisäksi laajat alueet Keski- ja Itä-Suomessa.

Nikkeli. Pitoisuudet ovat pienentyneet keskimäärin 13 prosenttia. Suurimmat nikkelipitoisuudet on mitattu Harjavallan ja Nivalan ympäristössä, mutta tutkimusjakson aikana pitoisuudet ovat selvästi laskeneet. Itä-Lapissa on myös mitattu suuria nikkelipitoisuuksia eikä niiden alenemisesta ole havaintoja. Tausta-alueeseen vuonna 1995 kuului Länsi-Lapin lisäksi Keski- ja Itä-Suomi.

Sinkki. Laskeuma on pysynyt keskimäärin samalla tasolla koko tutkimusjakson ajan. Suurimmat pitoisuudet on todettu Kokkolan ja Imatran ympäristöissä. Tausta-alueeseen vuonna 1995 kuului Keski-Lapin lisäksi laaja alue Itä-Suomessa.

Vanadiini. Pitoisuudet ovat pienentyneet keskimäärin 50 prosenttia. Suurimmat pitoisuudet on mitattu Porvoon, Naantalin ja Raahen ympäristöissä, mutta tutkimusjakson aikana vanadiinipitoisuudet ovat selvästi pienentyneet. Laskeumassa on havaittu laskeva trendi pohjoiseen. Tausta-alueeseen vuonna 1995 kuului Pohjois-Suomen lisäksi laajat alueet Keski- ja Itä-Suomessa.

Arseeni. Suurimmat arseenipitoisuudet vuonna 1995 todettiin Kokkolan - Pietarsaaren ympäristössä ja Etelä-Suomen rannikkoseudulla. Myös arseenilaskeumassa havaittiin laskeva trendi pohjoiseen. Tausta-alueeseen kuului Länsi-Lappi ja laajat alueet Itä-Suomessa.

Elohopea. Sammalten elohopeapitoisuudet on tutkittu koko maan kattavasti ensimmäisen kerran vuonna 1995. Suurimmat pitoisuudet todettiin Riihimäen ja Kokkolan ympäristöissä. Laskeumassa havaittiin laskeva trendi Etelä-Suomesta pohjoiseen. Tausta-alueeseen kuului Länsi-Lappi.

Rikki ei kuulu raskasmetalleihin, mutta sitä tutkitaan lähinnä happamoittavan ympäristövaikutuksen takia. Tutkimusjakson aikana sammalten rikkipitoisuudet ovat pienentyneet keskimäärin 5 prosenttia. Suurimmat pitoisuudet on mitattu etelärannikolla. Laskeumassa on havaittu laskeva trendi pohjoiseen, tosin Itä-Lapissa on todettu kohonneita rikkipitoisuuksia. Tausta-alueeseen vuonna 1995 kuului Länsi-Lappi.

Tiedotetta havainnollistamaan on laadittu värikarttaliite, jota saa joko suoraan Muhoksen tutkimusasemalta (os. Kirkkosaarentie 7, 91500 Muhos, puh. 08-531 2200) tai Metlan tiedotusyksiköstä (os. Unioninkatu 40 A, 00170 Helsinki, puh. 09-857 05 261).

Lisätietoja: Dosentti Eero Kubin, Muhoksen tutkimusasema, puh. 08-5312261 Tutkija Harri Lippo, Muhoksen tutkimusasema, puh. 08-5312220

METLA tiedotteet: http://www.metla.fi/tiedotteet/