[METLA Tiedote]
6.9.1996

SUOMEN METSIEN KASVU

Valtakunnan metsien inventoinnin uusimpien mittaustulosten mukaan maamme metsien puuston vuotuinen kasvu on ollut mittauksia edeltäneellä viisivuotiskaudella 75,4 miljoonaa kuutiometriä. Mittaukset tehtiin vuosina 1989-1994. Edellisten mittausten mukaan kasvu oli 77,1 miljoonaa kuutiometriä. Laskua on 1,7 miljoonaa kuutiometriä, eli noin 2 prosenttia. Samaan aikaan puuston määrä on lisääntynyt noin 50 miljoonaa kuutiometriä, ja on nyt 1937 miljoonaa kuutiometriä. Maamme puuston vuotuinen kasvu on nykyisin 37 % suurempi ja puuston tilavuus 25 % suurempi kuin 1950-luvun alussa, kerrotaan Metsäntutkimuslaitokselta.

Kasvun pieneneminen ja puuston määrän lisääntyminen ovat tapahtuneet eteläisimmässä Suomessa, alueella Lounais-Suomesta Pohjois-Karjalaan. Siellä vuonna 1994 tehdyt mittaukset osoittavat kasvun laskeneen vuosiin 1986-1989 verrattuna 38,2 miljoonasta kuutiometristä 36,5 miljoonaan kuutiometriin, eli 4,5 % edelliseen inventointiin verrattuna.

Kasvun käsitteitä

Valtakunnan metsien inventoinnin mitattu kasvu on viiden mittausta edeltäneen vuoden kasvujen keskiarvo. Suomen metsissä mittaushetkellä oleva elävä puusto on mittausta edeltäneinä viitenä vuonna kasvanut vuodessa keskimäärin mitatun kasvun verran.
Yksittäisen puun kasvun vaihtelu: Yksittäisen puun kasvun taso vaihtelee vuosittain jopa 25 % pitkän ajan keskitason molemmin puolin. Puun kasvun vuotuista vaihtelua kuvataan yleensä läpimitan kasvun vaihtelulla. Kasvun tasoon vaikuttavat muun muassa säät ja myös niiden mukaan muuttuvat siemenvuodet. Kasvun vuotuisen vaihtelun tarkastelussa metsikön sisäisten tekijöiden (esim. puun ikä ja metsikön tiheys) vaikutus vakioidaan tilastollisilla malleilla.
Kasvuennuste: Tulevaa kasvua voidaan ennustaa menneen kasvun avulla käyttämällä erilaisia puuston kasvumalleja. Kasvua ennustettaessa joudutaan tekemään oletuksia erilaisten puuston kasvuun vaikuttavien tekijöiden kehityksestä. Kasvuennuste on tehty viimeksi vuonna 1990. Sen mukaan puuston kasvu vuosina 1985-1990 oli 79 miljoonaa kuutiometriä.

Kasvu ollut vuosikymmenen taitteessa keskitason alapuolella

1980- ja 1990-lukujen taitteessa sekä männyn, kuusen että koivun kasvut ovat olleet jakson 1965-94 keskitason alapuolella. Männyn kasvu oli Etelä-Suomessa vuosina 1984-1988 94 % ja vuosina 1989-1993 92 % vertailujakson 1965-94 keskitasosta. Vuosina 1989-1993 kuusen kasvu taso on ollut 87 % vertailujakson keskitasosta. Koivun kasvu on ollut laskussa 1980-luvun alun jälkeen. Myös Pohjois- Suomessa on puiden kasvun taso ollut VMI8:ssa pitkän ajan keskitason alapuolella lukuunottamatta männyn kasvua Kainuussa ja Pohjois-Pohjanmaalla.

Puiden kasvun pitkän ajan vaihtelut

Vuosikymmenien mittaisten trendien lisäksi puiden kasvu vaihtelee vuosittain ja myös useamman vuoden jaksoissa. Keski-Euroopassa puiden kasvun tunnetuimmat lamakaudet ovat ajoittuneet 1920- luvun alkuun, 1940-luvun loppuun sekä 1970-luvun puoliväliin. Kaikki lamakaudet ovat aiheutuneet kuivuudesta ja menneet ohi sateiden lisääntymisen myötä. Suomen metsien kokonaiskasvun aleneminen 1990-luvun alussa 1980-luvun huippuvuosista muutamalla prosentilla näkyy selvimpänä Etelä-Suomen kuusten ja koivujen vuosirenkaissa. Kasvun aleneminen, josta Metla tiedotti ensi kerran helmikuussa 1994, sopii hyvin yhteen säähavaintojen kanssa. Samanlaisia ongelmia kuusilla on ollut mm. 1930- luvulla, jolloin sateista kautta seurannut kuivuus harsuunnutti ja tappoi kuusia ympäri Etelä-Suomea (Esko Kangas). Kuusi on pääpuulajeistamme herkin kuivuudelle, koska sen juuristo sijaitsee lähimpänä maan pintaa.

Nyt esitetty kasvun aleneminen koskee 5-vuotiskautta 1989-1993. Näin lyhyen jakson perusteella ei ole syytä tehdä johtopäätöksiä metsien tulevasta kehityksestä.

Rikki- ja typpilaskeuman ja harsuuntumisen välillä ei ole havaittu yhteyttä Suomessa

Metsäntutkimuslaitoksessa on käynnissä Metsien terveydentilan tutkimusohjelma, jonka tulosten perusteella havupuiden neulaskadon sekä rikki- ja typpilaskeuman välillä ei ole havaittu yhteyttä vuosina 1986-1995.

Euroopan metsien kasvu

Viime viikolla Saksassa esiteltiin Metlan ja Freiburgin yliopiston aloitteesta Euroopan Metsäinstituutin koordinoimana tehdyn laajan kasvututkimuksen loppuraportti. Lähes viidenkymmenen kasvututkijan kolmivuotisen työn mukaan puiden kasvu on kiihtynyt erityisesti viime vuosikymmeninä lähes kaikkialla Euroopassa. Kasvun lisäys on ollut niin suuri, ettei sitä voi selittää pelkästään metsien hoidolla tai metsien rakenteen muutoksilla. Useimmissa tapauksissa kasvun lisääntymisen suurimpana syynä pidetään ilmasta satavaa typpeä.

Keski- ja Etelä-Euroopassa puiden kasvu on nopeutunut kaikissa metsissä, Suomessa vain hoidetuissa metsissä. Keski-Euroopan itsestään kiihtyvän kasvun syyksi epäillään typpilaskeumaa, joka jo Etelä-Ruotsissa ja Pietarin seudulla on viisinkertainen Suomeen verrattuna. Lisäksi Suomen ilmasto on ollut vuoden 1960 jälkeen viileämpi kuin edellisellä 30-vuotiskaudella.

 

HUOM! Kaikki Metlan puhelinnumerot ovat muuttuneet v. 2003.
Metlan valtakunnallisen vaihteen numero on 010 2111.

Lisätietoja: Professori Erkki Tomppo (valtakunnan metsien inventointi), puh. (09) 8750 5340
Professori Kari Mielikäinen (kasvun pitkäaikaisvaihtelu), puh. (09) 8570 5350
MMT Heljä-Sisko Helmisaari (metsien terveydentila), puh. (09) 8570 5558
FL Maija Salemaa (metsien terveydentila), puh. (09) 8570 5565


Suomen metsävarat 1989-1994


Puuston tilavuus        1989-1994       1986-1994      1951-1953

koko maa 1937 milj. m3 1887 milj. m3 1538 milj. m3 Etelä-Suomi 1381 milj. m3 1331 milj. m3 1010 milj. m3 Pohjois-Suomi 56 milj. m3 528 milj. m3 Puuston kasvu 1989-1994 1986-1994 1951-1953

koko maa 75,4 milj. m3 77,1 milj. m3 55,2 milj. m3 Etelä-Suomi 57,9 milj. m3 59,6 milj. m3 42,0 milj. m3 Pohjois-Suomi 17,5 milj. m3 17,5 milj. m3 13,2 milj. m3


METLA tiedotteet: http://www.metla.fi/tiedotteet/