ÄMETLA TiedoteÅ
14.1.1996

Peltojen metsitystä ja erikoispuiden kasvatusta ei voi perustaa yksinomaan jalopuiden varaan

Metsäväen suuri kiinnostus kotimaisten jalopuiden viljelyä kohtaan etenkin peltojen metsityksessä pohjautuu tutkijoiden mielestä liikaa toiveajatteluun. Jalopuut eivät ainakaan yksin ratkaise pellonmetsitysongelmaa. Niiden kasvattaminen on kallista, vaikeaa ja riskialtista työtä, jonka taloudellisuus on kyseenalainen. Nopeakasvuinen, tuhoilta paremmin säästyvä tervaleppä on usein jalopuita parempi viljelyvaihtoehto.Tämä ilmenee Metsäntutkimuslaitoksessa valmistuneesta tutkimuksesta, jossa tutkittiin jalojen lehtipuiden ja tervalepän kasvattamista.

Tutkimustulosten mukaan jalopuiden (tammi, saarni, jalavat, vaahtera, lehmus) taimet jäivät kyllä hyvin eloon, mutta ne kasvoivat tervaleppään ja koivuun verrattuina hitaasti. Suuria ongelmia aiheuttivat eläintuhot, joiden varalta puun taimet on suojattava kalliiden taimisuojien avulla. Myöhemminkin puiden vaurioitumisen riski esimerkiksi talvipakkasten takia on suuri. Kaiken lisäksi jalopuiden kasvattamisen taloudellista kannattavuutta ei voida ennustaa luotettavasti kotimaisen jalopuun vähäisen kysynnän ja tarjonnan takia. Tervaleppä sen sijaan menestyy hyvin pelloilla ja lehdoissa. Sen viljely on halvempaa ja helpompaa ja sillä on nykyisin jo kohtalaista kysyntää.

Vaikka lehtipuita suosiva pellonmetsitystuki houkuttelisikin jalopuiden viljelyyn, kuluu korotetunkin metsänparannustuen mukainen enimmäiskustannus (16 000 markkaa/ hehtaari) helposti taimiin, niiden suojaukseen ja viljelytyöhön. Viljelystä aiheutuvia kustannuksia voi toki alentaa viljelemällä jalopuut sekametsiköiksi esimerkiksi kuusen, koivun, lehtikuusen tai tervalepän kanssa. Tervalepän kasvattamiseen liittyy selvästi vähemmän ongelmia kuin jalopuiden kasvattamiseen, ja tervaleppä myös kasvaa nopeasti suoraksi, laadukkaaksi rungoksi harvemmassakin metsikössä.

Tutkimuksessa havaittiin, myös, että Suomen nykyiset varttuneet jalopuumetsiköt ovat hoidon puutteen takia huonokuntoisia. Hyvällä hoidolla jalopuumetsiköissä pystyttäisiin kuitenkin kasvattamaan huomattavasti enemmän parempia tukkipuita kuin mitä nykyisten metsiköiden perusteella voisi päätellä, toteavat tutkijat Sauli Valkonen, Satu Rantala ja Antti Sipilä.

Tutkijoiden mielestä jalopuiden kasvattaminen sopisi lähinnä sellaisille metsänomistajille, jotka vaalivat luonnon monimuotoisuutta ja maisema-arvoja. Jalot lehtipuut ja tervaleppä ovat ekologisesti erittäin arvokkaita puulajeja ja ne voitaisiin viljelemällä palauttaa Etelä-Suomen lehtoihin ja hyville peltomaille, joilta ne on vuosisatojen kuluessa lähes kokonaan hävitetty pellonraivauksella, metsänlaidunnuksella tai rajuilla hakkuilla. Ennustettu ilmaston lämpeneminen parantaisi omalta osaltaan jalopuiden menestymismahdollisuuksia.

Nyt julkistettu tutkimus on Suomessa ensimmäinen, jossa jaloja lehtipuita ja tervaleppää koskeva tietous on koottu yhteen käytännönläheiseksi tietopaketiksi.


HUOM! Kaikki Metlan puhelinnumerot ovat muuttuneet v. 2003.
Metlan valtakunnallisen vaihteen numero on 010 2111.

Lisätietoja: MML, tutkija Sauli Valkonen, puh. (09) 8570 5318


METLA tiedotteet: http://www.metla.fi/tiedotteet/
Metla Tiedotus: (info@metla.fi)