[METLA Tiedote]

Ilman epäpuhtaudet ja metsien kunto

Yleispäätelmänä Suomen metsien kunto on tyydyttävä. Ilmasuojelun toimenpiteiden ansiosta rikkilaskeuma on selvästi vähentynyt 1980-luvun huippulukemista. Sen sijaan typpilaskeuma on vain lievästi vähentynyt 1990-luvulla. Pitkäaikaisten seurantatutkimusten jatkaminen on välttämätöntä metsien kehityksen ennakoimiseksi.

Suomen itäisten ja kaakkoisten lähialueiden päästöt eivät ole toistaiseksi havaittavasti vaikuttaneet maaperän happamuuteen tai viljavuuteen. Ainoa alue, missä ulkomaisilla päästöillä on vaikutuksia, on Koillis-Inari, missä Nikkelin sulaton rikki- ja raskasmetallipäästöt ovat alentaneet humuskerroksen emäskationimääriä.

Maaperän inventoinnin perusteella humuskerros näyttää olevan happamampi Pohjois- kuin Etelä-Suomessa, päinvastoin kuin kivennäismaa, joka on happamampi Etelä-Suomessa. Vaikka metsämaan rikki- ja typpipitoisuudet ovat Etelä-Suomessa korkeampia, ne eivät näytä liittyvän maan happamuutta ja happamoitumista kuvaaviin tunnuksiin, vaan lähinnä ilmastoon ja metsämaan viljavuuteen.

Käyttökelpoisen typen määrä metsämaassa rajoittaa metsiemme kasvua viljavimpia kasvupaikkoja lukuunottamatta. Vaikka typpilaskeuma on suhteellisen vähäistä esim. Keski-Eurooppaan verrattuna, se voi vähitellen voimistaa ravinne-epätasapainoa ja lisätä nitraatin huuhtoutumista viljavimmilla kasvupaikoilla.

Kasvukautisten kuivuusjaksojen on todettu koettelevan puiden hienojuuristoa. Pitkinä kuivuusjaksoina hienojuuria kuolee runsaasti, jolloin juurten kasvu sekä veden ja ravinteiden otto häiriintyy. Hienojuuristo uusiutuu nopeasti, mutta nopea uusiutuminen kuluttaa runsaasti puun resursseja. Hienojuuriston tuotos voi ylittää esim. runkopuun tuotoksen. Kuuset ovat havupuistamme herkimpiä kuivuudelle.

Otsonitutkijoiden mukaan otsonin lyhyen ja pitkän ajan vaikutuksia Euroopan metsien terveyteen tai tuotokseen ei ole vielä voitu määrittää.

Suomessa metsät ovat vähemmän harsuuntuneita kuin useimmissa muissa Euroopan maissa. Männyn keskimääräinen harsuuntumisaste oli 10 % ja kuusen 22 % 10 vuoden tutkimusjaksolla. Havupuiden harsuuntuminen lisääntyi seurannan alkuvuosina (1986-1989), mutta 1990-luvulla vuosien välinen vaihtelu on ollut melko vähäistä. Koko seurantajakson aikana harsuuntuminen on keskimäärin lisääntynyt 2,0 % männyllä ja 2,8 % kuusella.

Koko maata tarkasteltaessa rikki- typpi- ja raskasmetallilaskeuman ja havupuiden harsuuntumisen välillä ei havaittu merkitsevää yhteyttä. Sen sijaan kuusen neulasten värivikaisuuden ja rikki- ja typpilaskeumien alueellisuudessa oli samankaltaisuutta.

Ympäristön tilasta kertovat herkät bioindikaattorit osoittavat, että ilman epäpuhtauksilla on ollut vaikutuksia Etelä-Suomen metsissä. Kaarnajäkälistä ovat jaksolla 1986-1995 eniten runsastuneet sellaiset lajit, jotka kestävät hyvin typpilaskeumaa. Toisaalta rikkilaskeuman väheneminen näkyy lajimäärien kasvussa ja herkimpien jäkälien yleistymisenä ennen kaikkea maan keskiosissa.

Metsien terveydentilan tutkimusohjelma

Metsien elinvoimaisuus on ollut metsäntutkimuksen yksi painoala vuosikymmenen ajan. Ilman epäpuhtauksien metsävaikutusten tutkiminen on edellyttänyt laajaa poikkitieteellistä ja kansainvälistä yhteistyötä. Varsinaisen metsäntutkimuksen ohella tärkeänä osa-alueena on ilmanlaadun tutkimus.

Metsäntutkimuslaitoksessa on päättymässä laaja, viisivuotinen Metsien terveydentilan tutkimusohjelma. Sen tutkimushankkeet muodostavat monipuolisen , kansainvälisesti sovittuja menetelmiä käyttävän seurantajärjestelmän. Ohjelma on käsittänyt sekä puuston, maaperän ja bioindikaattorien valtakunnallisen seurannan että tutkimuksia metsävaurioiden syy-yhteyksien selvittämiseksi. Niissä on tutkittu metsäekosysteemin toimintaa, metsien terveydentilan alueellisia kysymyksiä sekä maan- ja metsänhoidon menetelmiä metsien elinvoimaisuuden turvaamiseksi.

 

HUOM! Kaikki Metlan puhelinnumerot ovat muuttuneet v. 2003.
Metlan valtakunnallisen vaihteen numero on 010 2111.

Lisätietoja: Eino Mälkönen, tutkimusohjelman vetäjä/Metla, puh. (09) 8570 5460
John Derome puh. (016) 336 4345: Metsämaiden viljavuus ja happamoituminen
Heljä-Sisko Helmisaari (09) 8570 5558: Ympäristötekijät ja metsäekosysteemin toiminta
FL Maija Salemaa (09) 8570 5565: Metsien kunto ja sen riippuvuus ympäristötekijöistä