[METLA Tiedote]
5.3.1996

Puuvarojen käyttömahdollisuuksien tutkimusohjelma

ENSIHARVENNUSMÄNTY ON KELVOLLISTA KUITUPUUTA

Metlan tutkimusten mukaan ensiharvennuspuun korjuun ja vajaakäytön ongelmat ovat ratkaistavissa. Ensiharvennushakkuiden taloudellista kannattavuutta voidaan merkittävästi parantaa alentamalla kuitupuun nykyistä latvaläpimittavaatimusta 7 senttimetristä 5 senttimetriin, kuorimalla puu erillään järeämmästä puusta ja hyödyntämällä mahdollisimman suuri osa siitä kuitupuuksi ja loput energiapuuksi. Tähän tulokseen ovat tulleet Metsäntutkimus laitoksen tutkijat Pentti Hakkila, Hannu Kalaja ja Pekka Saranpää. Tutkimus kuuluu Metlan käynnistämään Puuvarojen käyttömahdollisuudet-tutkimusohjelmaan ja samalla myös kansalliseen Bioenergian tutkimusohjelmaan, jota TEKES rahoittaa.

Ensiharvennusmetsistä saatavana paljon puuta

Etelä-Suomen metsien ensiharvennustarve on 160 000 hehtaaria vuodessa. Hakkuumahdollisuutena se merkitsee 7 miljoonaa kuutiometriä kuorellista runkopuuta ja oksat mukaan lukien 9 miljoonaa kuutiometriä puuta. Ensiharvennus on metsänhoidollisesti hyvin tärkeää: jos se laiminlyödään tai se viivästyy, puut riukuuntuvat ja altistuvat lumituhoille, elävä latvusto ränsistyy ja puusto rappeutuu. Ensiharvennus tehdään, kun puusto on 25-45 vuotiasta.

Ensiharvennuspuu on kuitenkin vajaakäytössä

Ensiharvennusten hakkuumahdollisuuksia ei ole pystytty kylliksi hyödyntämään, sillä korjuu on tullut kalliiksi ja raaka-aineen hävikki on ollut suurta sekä korjuussa että tehdaskäsittelyssä. Lisäksi tuotteen puuteknisiä ominaisuuksia on massa- ja paperiteollisuuden kannalta pidetty epäedullisina.

Raaka-aineen tuntemus ja laadunhallinta ratkaisevat ongelmia

Tutkimus osoittaa, että ensiharvennusmänty on kelvollista sellun raaka-ainetta aina 5 senttimetrin latvaläpimittaan asti. Kun latvaläpimittavaatimus on nykyisin 7 senttimetriä, kelvollista kuitupuuta hukkaantuu paljon. Jos latvaläpimitta voitaisiin alentaa ensiharvennusleimikoissa 7 senttimetristä 5 senttimetriin, runkopuun kertymä voisi kasvaa leimikon järeydestä riippuen jopa kolmanneksella. Korjuun yksikkökustannuksiin sillä ei olisi juurikaan vaikutusta, niin kauan kuin korjuukelpoisen rungon rinnankorkeusläpimittavaatimus, 9 senttimetriä, säilyisi ennallaan. Kysymys on vuosittain jopa miljoonasta kuutiometristä kuitupuuta.

Kuitu- ja energiapuun yhteiskorjuu kannattaa

Tutkijat esittävät myös kuitupuun ja energiapuun integroitua hyödyntämistä. Tilanteessa, jossa kuiduttavan teollisuuden tuotantokapasiteetti on voimakkaassa kasvussa, tavoitteeksi tulee kuitenkin asettaa ensiharvennuspuun hyödyntäminen ensisijaisesti kuituraaka-aineena ja vasta toissijaisesti energian lähteenä. Massateollisuuden puustamaksukyky näet on ylivertainen energiatalouteen verrattuna, ja pienikokoisen puun käytöstä saatavat hyödyt kertaantuvat kansantaloudessa tehokkaimmin nimenomaan massa- ja paperiteollisuuden vientitulojen kautta.

Energiakäyttöä ajatellen korjuussa kannattaa tähdätä oksienkin talteenottoon. Se ei kuitenkaan saa olla täydellistä, vaan kasvupaikalle tulee jättää kuollutta kasviainesta lisäämään maan ravinteisuutta ja ekosysteemin monimuotoisuutta. Tutkimuksen perusteella suositellaan ratkaisua, jossa läpimitaltaan alle 5 senttimetrin latvakappale oksineen jää metsään ja kaikki muu biomassa otetaan talteen karsimattomana osapuuna.

Oikea kuorinta tärkeää

Päinvastoin kuin usein oletetaan, karsittu ja karsimaton ensiharvennusmänty voidaan kuoria selluteollisuuden kannalta riittävän puhtaaksi ilman, että runkopuun hävikki kasvaisi kohtuuttomaksi. Ensiharvennuspuuta tulee kuitenkin käsitellä pienikokoiselle puulle suunniteltua erityistekniikkaa soveltaen. Sopivia kuorintamenetelmiä ovat reikäroottorikuorinta, rumpukuorinta, ketjukarsintakuorinta sekä uudeksi ratkaisuksi kehitetty ketjukarsintakuorinnan ja rumpukuorinnan yhdistelmä.

Erilliskuorinta (eli ensiharvennuspuun kuorinta erillään järeämmästä kuitu- ym. puusta) mahdollistaa erillishaketuksen ja hakkeen erillisvarastoinnin, jolloin ensiharvennusmännystä valmistettu hake voidaan sekoittaa muuhun hakkeeseen hallitussa ja tasaisessa suhteessa. Silloin sellun keitto helpottuu ja tuotteen laatu tasoittuu.

Metlan yhteistyökumppaneina tässä tutkimuksessa ovat olleet: Enso-Gutzeit Oy, Pertti Szepaniak Oy ja Metsäteho.

METLA SELVITTÄÄ PUUVAROJEN KÄYTTÖMAHDOLLISUUKSIA LAAJASSA TUTKIMUSOHJELMASSA

Puuvarojen käyttömahdollisuudet -tutkimusohjelman tavoitteena on muodostaa kokonaiskuva mahdollisuuksista hyödyntää metsiemme puuvaroja lähivuosi kymmeninä. Ohjelman kokonaistyöpanos on 36 henkilötyövuotta ja se koostuu 11 tutkimushankkeesta, kertoo ohjelman koordinaattori Harri Hänninen.

Puuvarojen käyttömahdollisuudet -ohjelmassa tutkitaan seuraavia asioita: - Tuotetaan tietoa alueellisista puuntuotantomahdollisuuksista, kun metsien suojelutavoitteet, uudet metsien käsittelyvaatimukset ja metsien kestävyys otetaan huomioon.
- Tarkastellaan metsäteollisuustuotteiden kansainvälisen kysynnän ja tarjonnan kehittymisestä sekä arvioidaan metsäteollisuuden kapasiteetin laajentamismahdollisuuksia Suomessa.
- Tarkastellaan järeän puun käytön ja jalostusarvon lisäämismahdollisuuksina puurakentamista ja mekaanisen metsäteollisuuden pk-yritysten verkostoitumista.
- Selvitetään puun energiakäytön mahdollisuuksia pienpuun käytön lisäämiseksi.
- Laaditaan ennusteet yksityismetsänomistuksen rakenteen ja metsänomistuksen tavoitteiden kehityksestä sekä arvioidaan näiden muutosten vaikutuksia puun tarjontaan.
- Selvitetään elektronisen informaatiopörssin, Puutorin, toteuttamisedellytyksiä puukaupan kehittämisen kannalta.
- Kehitetään raakapuun talteenoton tehostamiseksi jalostus- ja energiakäyttöön soveltuvia integroituja puun korjuujärjestelmiä ensiharvennus- ja päätehakkuisiin.
- Tutkitaan metsätalouden edistämisorganisaatioiden toimintaa, metsäsuunnittelun kehittämistä ja metsäverotusta metsäpolitiikan keinoina.
- Tutkitaan kansalaisten ja metsätalouden sidosryhmiä edustavien ammattilaisten metsäasenteita ja niiden muutosta Suomessa ja keskeisissä kilpailijamaissamme.

Todennäköisimmän puuvarojen käytön tason pohjalta tehdään kansantaloudelliset laskelmat metsäsektorin välittömistä ja välillisistä vaikutuksia koko kansantalouteen. Tulokset kootaan loppuraporttiin, joka ilmestyy ensi vuonna.

 

HUOM! Kaikki Metlan puhelinnumerot ovat muuttuneet v. 2003.
Metlan valtakunnallisen vaihteen numero on 010 2111.

Lisätietoja:

MMT, professori Pentti Hakkila/Metsäntutkimuslaitos, puh. (09)8570 5310 Harri Hänninen, vanhempi tutkija, (09) 8570 5728, E-mail: Harri.Hanninen@metla.fi


METLA tiedotteet: http://www.metla.fi/tiedotteet/
Metla Tiedotus: (info@metla.fi)