ÄMETLA TiedoteÅ

Väitöskirjatutkimus: Pohjoisten havumetsien kasvu lisääntyisi ilmaston lämmetessä; pakkasvauriotkaan eivät suuri uhka lämpimään sopeutuneille kuusille

Ilmaston lämpeneminen muutamalla asteella saattaisi vaikuttaa hyvinkin merkittävästi puuston kasvuun Pohjois-Suomessa. Seuraavan vuosisadan aikana kuusen runkopuun tuotos voisi Pohjois-Suomessa lisääntyä peräti 300 prosentilla ja männyn vastaavasti 40 prosentilla. Etelä-Suomessa ei kuitenkaan ole odotettavissa merkittävää kasvun lisäystä, päinvastoin kasvu ehkä jopa jonkin verran taantuisi. Metlan Punkaharjun tutkimusaseman tutkija Egbert Beuker on päätynyt tällaisiin johtopäätöksiin väitöskirjassaan, joka tarkastetaan perjantaina 15.3. Joensuun yliopistossa.

Beuker on tutkinut puiden sopeutumista ilmaston muutokseen sekä Suomessa että Ruotsissa. Kummassakin maassa on nimittäin tähän tarkoitukseen ainutlaatuisia laajoja, jo vuosikymmeniä sitten perustettuja provenienssi- eli alkuperäkoesarjoja. Niissä kuusen ja männyn pohjoisia alkuperiä siirrettiin kasvamaan etelämmäksi eri etäisyyksille alkuperäisistä kasvupaikoistaan. Pisimmät siirrot vastaavat +6 celsiusasteen nousua vuoden keskilämpötilassa. Provenienssikokeet ovat tiettävästi ainoa keino simuloida ilmaston muutoksen vaikutusta täysikasvuisissa puissa. Samankaltaisia tutkimustuloksia on aiemmin saatu kasvuennustemallien avulla, mutta Beukerin tutkimukset ovat ensimmäisiä, jotka varmentavat tulokset myös empiirisesti.

Tutkimuksen mukaan puitten kasvua lisäisi sekä lämpötilan kohoaminen kasvukauden aikana että kasvukauden piteneminen silmujen varhaisemman puhkeamisen ansiosta. Erityisesti pohjoista alkuperää olevat puuyksilöt reagoivat herkästi lämpötilan nousuun. Verratessaan 15 ja 60 vuotiaitten pohjoista alkuperää olevien Punkaharjulla kasvavien kuusien silmujen puhkeamisajankohtaa Beukert havaitsi, että vanhemmat puut olivat jo sopeutuneet paikalliseen ilmastoon ja niiden silmut puhkesivat samoihin aikoihin kuin paikallista alkuperää olevien puiden silmut.

Ilmaston lämpenemisen on arveltu haittaavan puitten talvilepoa ja pakkasenkestävyyttä. Tässä tutkimuksessa ilmeni, että kuusen silmut ovatkin alttiita pakkasvaurioille, mutta neulaset eivät samassa määrin. Pakkasvaurioita voi aiheutua, jos leutoa jaksoa seuraa äkkiä ankara pakkanen. Männyt sen sijaan eivät ole erityisen herkkiä.

Lisätietoja: tutkija Egbert Beuker, Metla/Punkaharjun tutkimusasema puh. 015-644 241


METLA tiedotteet: http://www.metla.fi/tiedotteet/