[METLA Tiedote]

Metsäsodat eivät ole kestävän metsätalouden mitta

Metsäkiistojen voimakkuutta on selitetty sellaisin väittein kuin "mitä huonommin hoidetut metsät, sitä voimakkaampi konflikti, tai "mitä voimakkaampi konflikti, sitä suurempi yhteiskunnallinen ongelma". Tutkija Eeva Hellström toteaa kuitenkin tällaiset väitteet perusteettomiksi Metsäntutkimuslaitoksen Puuvarojen käyttömahdollisuuksien tutkimusohjelman seminaarissa torstaina Helsingissä.

Hellströmin mukaan konflikteilla on taipumus kanavoitua yhteiskunnan haavoittuvimman osan kautta siten, että konfliktien voimakkuus saattaa heijastaa yhteiskunnan eri osien heikkoutta jopa enemmän kuin metsätalouden kestävyyttä. Eräänä Suomen "heikkoutena" on ollut riippuvuus metsäsektorin kansainvälisistä markkinoista ja mielikuvista.

Useihin muihin länsimaihin verrattuna Suomen metsäkonfliktit ovat olleet voimakkaita. Suomessa puhutaankin yleisesti metsäsodista, kun Ruotsissa puhutaan metsäväittelystä, Saksassa metsäkeskustelusta ja USA:ssa metsäkiistoista. Suomen konfliktit ovat myös olleet muiden maiden konflikteihin nähden hyvin kansainvälisiä. Teemoiltaan ne muistuttavat Ruotsin ja USA:n luoteisrannikon konflikteja, joille yhteistä on kiistat erämaametsien suojelusta ja vanhojen metsien hakkuista.

Suomessa on esiintynyt erittäin vähän metsä- ja ympäristöhallinnon välisiä konflikteja, kun taas esimerkiksi Ranskassa ja Saksassa niitä on saatettu pitää jopa ympäristöjärjestöjen ja metsähallituksen tai metsäteollisuuden välisiä konflikteja merkittävimpänä.

Konflikteihin vaikuttaminen on useimmissa maissa ollut merkittävä taustatekijä - jopa "moottori" - metsäpolitiikan uudistuksissa. Metsäpolitiikan muutosten suomalaisia erityispiirteitä ovat olleet mm. metsälainsäädännön ja ympäristölainsäädännön koordinoitu samanaikainen uudistaminen ja uuden metsälain edellyttämä eri tahojen osallistuminen alueelliseen tavoitesuunnitteluun. Metsähallituksen harjoittamaa osallistavaa metsäsuunnittelua ei myöskään käytetä yleisesti valtionmaiden metsänkäytön suunnittelussa muissa Euroopan maissa.

Suomen kanssa samansuuntainen metsälainsäädännön uudistus on tällä vuosikymmenellä toteutettu mm. Ruotsissa (1994) ja Yhdysvalloissa Minnesotan osavaltiossa (1995), joissa puuntuotannon tavoitteiden rinnalle on nostettu ekologisen ja sosiaalisen kestävyyden tavoitteita. Saksassa ja Ranskassa metsälaeista ei sen sijaan ole kiistelty, sillä ympäristöjärjestöjen vaatimukset eivät ole olleet ristiriidassa vallitsevien lakien jo ennestään moniulotteisten perustavoitteiden kanssa.

 

HUOM! Kaikki Metlan puhelinnumerot ovat muuttuneet v. 2003.
Metlan valtakunnallisen vaihteen numero on 010 2111.

Lisätietoja: Eeva Hellström, puhelin 09-6940508, tutkimusohjelmasta Harri Hänninen, puhelin 09-8570 5728.