14.6.1995
Metsäntutkimuslaitoksen (METLA) selvitysten mukaan puukaupan kilpailua voitaisiin lisätä pörssimuotoisella puukaupalla, mikä parhaassa tapauksessa alentaisi myös puukaupan kustannuksia. Puutavarapörssin keskeinen ongelma on se, soveltuuko pörssi rakenteellisesti epätasaisille markkinoille, joilla toimii vähän ostajia ja paljon myyjiä.
METLA on selvittänyt puuraaka-aineen kaupankäynnin toteuttamismahdollisuuksia varsinaisessa pörssissä, futuuripörssissä ja "informaatiopörssissä". Varsinaisessa pörssissä solmitaan tietokonejärjestelmän avulla puukauppoja osto- ja myyntitarjousten perusteella ja futuuripörssissä käydään lähinnä puukauppasopimuksiin liittyvää arvopaperikauppaa futuureilla ja optioilla. "Informaatiopörssissä" välitetään tietoja puun osto- ja myyntitarjouksista, mutta varsinaiset kaupat solmitaan järjestelmän ulkopuolella.
MML Ritva Toivosen ja professori Matti Palon mukaan puutavarapörssillä on monia etuja nykyiseen puukauppaan verrattuna. Puukaupan teko olisi pörssissä vaivatonta. Sieltä olisi saatavissa myös tuore ja samanlainen informaatio kaikille puukaupan osapuolille. Pörssi edellyttäisi lisäksi puun korjuupalveluiden markkinoiden laajenemista ja kilpailullisempaa hinnanmuodostusta. Futuurikaupasta saataisiin tietoja tulevaisuuden hintakehityksestä, ja näin voitaisiin suojautua hintariskiltä.
Puutavarapörssin ongelmaksi muodostuu Toivosen ja Palon mukaan kuitenkin se, että pörssi saattaa heikentää metsäteollisuuden kuljetusten organisointia. Pörssi vaatisi myös muutoksia nykyisiin mittaus-, korjuu-, sopimus- ja hinnoittelukäytäntöihin. Pörssillä olisi siten omat rahalliset ja henkiset perustamiskustannuksensa. Syntyäkseen puutavarapörssin on tuotettava riittävästi nettohyötyä puun myyjille, ostajille ja pörssiorganisaatiolle. Tarkkoja rahallisia hyötyjä ja kustannuksia ei ollut kuitenkaan vielä mahdollista arvioida.
Haastatellut puukaupan osapuolet suhtautuivat melko epäröivästi puutavarapörssin nopeaan perustamiseen. Futuuripörssi ja elektroninen varsinainen puupörssi olivat siinä määrin tuntemattomia, että haastatelluilla oli vaikeuksia ottaa niiden toimivuuteen asiapohjalta kantaa. Sen sijaan "informaatiopörssin" kokeiluhalukkuutta ilmeni erikoispuun ja jossain määrin myös hankintapuun kauppaan.
Toteutettavuusselvityksen tuloksena tutkijat ehdottavat jatkotoimenpiteitä. Ensimmäisen ehdotuksen, kaikkien puukaupan osapuolten ajantasaisen, helppokäyttöisen ja puolueettoman informaatiojärjestelmän METLA onkin jo vuoden 1995 alussa toteuttanut.
Toisena ehdotuksena on "informaatiopörssin" perustaminen raakapuun kauppaan. Sen perustaminen ei olisi kovin kallista eikä kriittinen siihen osallistuvien ostajien ja myyjien lukumäärän suhteen. "Informaatiopörssi" täydentäisi nykyisiä puukaupan muotoja ja valmentaisi osapuolia tietokoneperusteisessa tiedonhankinnassa. "InformaatiopörssinÓ avulla saataisiin myös lisäselvyyttä niistä tekijöistä, jotka vaikeuttavat varsinaista pörssikaupan aloittamista.
Kolmantena ehdotuksena on koulutuksen järjestäminen ostajille ja myyjille transaktiopörssin eli varsinaisen pörssin käytössä. Koska transaktiopörssin tietokonesovellukset on jo kehitetty Helsingin Kauppakorkeakoulussa, olisi koulutus mahdollista aloittaa välittömästi rahoituksen järjestyessä. Koulutustilaisuuksissa voitaisiin tehtyjä haastatteluja paremmin arvioida pörssin toimintaa sekä jaksottaisen että jatkuvan järjestelmän muodossa. Myös futuurien käytössä ehdotettiin lisäkoulutusta ostajille ja myyjille.
Neljänneksi ehdotetaan sellun ja sahatavaran futuuripörssin toteuttamismahdollisuuksien selvittämistä. Sahatavaran futuurikauppa toimii jo Chicagon tavarapörssissä. Sellun ja sahatavaran futuureilla voisi olla laajempi kansainvälinen kysyntä kuin raakapuufutuureilla. Ne voisivat myös lisätä kansainvälisten sijoittajien kiinnostusta suomalaisten metsäteollisuusyhtiöiden pääomarahoitukseen, koska futuurit tarjoaisivat mahdollisuuden suojautua riskiltä.