MYYRÄRAPORTTI 1994

	Asko Kaikusalo		Heikki Henttonen, Jukka Niemimaa

	METLA			METLA	    		      
	Ojajoki			PL 18	    		      
	12700 Loppi		01301 Vantaa	             
	puh. 914-440356		puh. 90-85705477  	    
Tämä katsaus perustuu maamme myyrätilanteeseen vuoden 1994 kesä- ja syyskaudella kerättyyn aineistoon, jonka rungon muodostavat METLAn vakiomyyräseurantaan kuuluvat tutkimukset. Lisäksi METLAn pellonmetsitysprojektin myyräinventoinneista olemme saaneet arvokasta lisätietoa. Kiitettävän ansiokkaasti hankettamme ovat jälleet täydentäneet omilla tahoillaan RKTL:n riistantutkimusosaston, Helsingin, Jyväskylän ja Oulun yliopistojen nisäkästutkijat, Pohjanmaan, Satakunnan ja Uudenmaan petotutkijat sekä lukuisat yksittäiset alan harrastajat.

Vuoden 1994 aikana tuoretietoja myyräkantojen kehityksestä sekä varoituksia edessä olevista tihuista on kertoiltu muun muuassa Metsälehdessä (no:t 9:7 ja 19:24) sekä muissa julkaisuissa, 21.4. ja 5.10.1994 päivätyissä METLAn tiedotteissa tiedotusvälineille sekä alueellisissa radiolähetyksissä.

Tämä raportti lähetetään ensisijaisesti palautteena seurantaan osallistuneille sekä METLAn toimipaikkoihin, mutta luonnollisesti sanoma on myös kaikkien viestimien vapaasti käytettävissä.

Raportissa käsitellään vain ns. pikkumyyriä. Näihin kuuluvat koko maassa heinäaukioilla yleisenä esiintyvä peltomyyrä, sen pohjoinen "virkaveli" lapinmyyrä ja Etelä-Suomessa sekä varsinkin Pohjanmaalla vilja- ja pakettipelloilla runsas idänkenttämyyrä. Samaan pikkumyyrien joukkoon kuuluvat myös etelästä havumetsärajoille levinnyt punaruskea metsämyyrä - joka nimestään huolimatta esiintyy yleisenä myös niityillä ja änkeää talvisin sekä ulko- että asuinrakennuksiin - sekä sen sukulaiset, napapiirin pohjoispuolella vilistävä harmaakuvemyyrä ja Savo-Kainuusta Tunturi-Lappiin levittäytynyt punamyyrä.

Raportin ulkopuolelle jää kookas, mustanruskea vesimyyrä, jonka maanalaisesta työstä kertovat nurmikolla näkyvät multakasat sekä puutarhan ja pehmeiden pakettipeltojen taimien juurituhot. Vesimyyrien esiintyminen painottuu Etelä- ja Keski-Suomeen, mutta lajin kannanvaihtelu tapahtuu niin laikuttaisesti, että järjestelmällinen kartoitus on käytännössä mahdotonta.

Laajalti Keski-Suomessa, Hämeestä Savon ja Kymenlaakson länsiosiin ulottuvalla alueella myyräkannat ovat nyt huippulukemissaan. Käytännössä tämä merkitsee melkoisia talvituhoja, mutta toisaalta odotettavissa on, että myyräkannat romahtavat viimeistään keväällä. Sen jälkeen onkin taas pari niukkamyyräisempää kesää ja niiden välinen talvi.

Aiempia kuvioita seuraten tämän sisäsuomalaisen huippualueen keskellä on jälleen tyhjä täplä, joka sijaitsee Lammin - Padasjoen eteläosan tienoilla. Siellä myyräkantojen nousu on aiemmin tapahtunut ympäristöään vuotta myöhemmin; saa nähdä, miten käy ensi kesänä, sillä vielä syksyllä 1994 alueella oli tosi tyhjää. Toinen myyrätön alue osuu maamme lounaisimpaan kolkkaan.

Sekä Uudellamaalla että Satakunnasta Keski-Pohjanmaalle ulottuvalla vyöhykkeellä kannat ovat vahvassa nousussa. Samoin on Pohjois-Karjalasta Ylä- Savoon ja Etelä-Kainuuseen ulottuvalla alueella. Näillä seuduilla romahduksesta ei vielä ole toivoa. Mitä ilmeisimmin myyrät jatkavat lisääntymistään viittä villimmin ensi suvena, joten ne huikeimmat tuhotkin ovat odotettavissa vasta vuoden kuluttua.

Näiden runsaiden tai nousuvaihetta kokevien vyöhykkeiden väliin jää sitten epämääräisiä tyhjiöitä muun muassa Etelä-Karjalasta Itä-Savoon suuntautuvalle alueelle sekä paikoin Pohjanmaalle. Myös valtaosa Oulun läänistä on tässä vaiheessa melko vaisua.

Lapin länsilaiteille huippuvaiheen jälkeinen romahdus kuuluisi ohjelmistoon kuluvana talvena. Kokemus on kuitenkin opettanut, että siellä kannanvaihtelu ei enää suju yhtä jalkaa kaikilla lajeilla. Niinpä kenties lapinmyyrä yhtäällä ja toisaalla taas metsämyyrä saattavat edelleen säilyä lukuisina, joten paikallisille petolinnuille voi kaikesta huolimatta riittää ensi vuonnakin nieleskeltävää.

Metsä-Lapin keski- ja itäosissa myyräkannat alkoivat runsastua viime kesänä. Paikoitellen kannat olivat jo syksyllä vahvat. Vielä tuhdimpaa on luvassa, joten huippuhetki koettaneen ensi syksynä lisääntymiskauden päättyessä - luultavasti Askonpäivänä (6.9.) klo 15.10. - Pohjoisimmassa Lapissa myyräkannat ovat selkeästi alhossa.

Koko valtakunnan mittakaavassa tilanne on melko kirjava. Pohjoisessa entinen voimakas 4 - 5 vuoden jaksoissa toistuva vaihtelu on muuttunut epämääräisemmäksi, ja samalla koko Lapin kattanut vaihtelun samanaikaisuus on pilkkoutunut useaan erilliseen osa-alueeseen. Pohjanmaa oli usean edellisen huipun aikana samassa tahdissa Keski-Suomen ja Hämeen kanssa, mutta nyt se on selvästi jäljessä ja tilanne on laikuttainen. Elämme siis mielenkiintoisia aikoja myös myyrärintamalla.

On myös hyvä muistaa, että karttaamme piirretty raja huipun ja niukan kannan välillä ei luonnossa ole samanlainen selvärajainen viiva. Ja vaikka melko laajojakin alueita on sumeilematta varjostettu yhteneväisiksi, niitä paikallisia poikkeamia voi silti tupsahtaa vastaan.

Jälleen kerran suunnaton kiitos kaikille myötäeläjille. Ilman teidän positiivista panostanne karttamme oli vajaampi. Tästä on hyvä jatkaa!

(Valitettavasti tästä e-mail painoksesta jää hard copyn kartta puuttumaan).

 
HUOM! Kaikki Metlan puhelinnumerot ovat muuttuneet v. 2003.
Metlan valtakunnallisen vaihteen numero on 010 2111.

 

Heikki Henttonen
Finnish Forest Research Institute
PO BOX 18, FIN-01301 Vantaa
Finland
phone 358-0-85705477
fax 358-0-8572575
e-mail Heikki.Henttonen@metla.fi

Date: Tue, 10 Jan 1995 19:03:30 +0000 (GMT)
From: Heikki Henttonen