METLA

Mustikan ja suomuuraimen runsas kukinta lupaa hyvää marjasatoa

Mustikasta ja suomuuraimesta voidaan odotella hyvää satoa. Kumpikin marjakasvi kukkii runsaasti. Tämä on ennen kaikkea viime kesän ja syksyn lämpimän ja kostean sään ansiosta, toteaa vanhempi tutkija Kauko Salo METLAn Joensuun tutkimusasemalta.

Suomuuraimen eli hillan (lakan, valokin tai lintin; suomuuraimella on monta nimeä) kukinta on nyt Keski-Suomen ja Oulun korkeudella parhaimmillaan. Etelä-Suomessa mustikan ja suomuuraimen kukinta on jo paikoin ohi. Myös puolukka kukkii Etelä- ja Keski-Suomessa, ja kukkanuppuja ja kukkia näyttää mäntykankailla olevan hyvänpuoleisesti. Kesä on edistynyt nyt niin rivakasti, että tänä vuonna marjasadot kypsyvät viikon, kaksi etuajassa.

Kukka-aiheet kehittyivät syksyllä hyvin ja varpujen fysiologinen kunto oli hyvä. Kukkanuppuja oli lumien sulettua runsaasti, koska talvi oli leuto ja lumipeitteen suojassa marjakasvien oli hyvä talvehtia. Tärkein marjasatoihin vaikuttava tekijä, kevään ja alkukesän yöpakkaset ovat pysyneet loitolla. Kesäkuun toisen viikon jälkeen yöpakkasten todennäköisyys on Etelä- ja Keski-Suomessa melko pieni, lisää Salo. Äitienpäivänä 14.5. luonto oli kohmeessa, sillä lunta satoi lähes koko maassa. Toukokuun puolenvälin jälkeen lämpötilat lähtivät nousuun. Päivälämpötilat nousivat Etelä- ja Keski-Suomessa toukokuun puolenvälin jälkeen yli + 20 C:een ja toukokuun viimeisellä viikolla hellerajakin meni rikki. Yölämpötilat pysyttelivät +10-+16 asteen vaiheilla ja mustikan kukkanuput turposivat ja aukesivat parissa päivässä.

Lämpimien säiden ansiosta lentäviä pölyttäjähyönteisiä on ollut runsaasti: tuhannet kukkakärpäset ja kimalaislajit ovat ahkeroineet mustikkakasvustoissa. Pölytys näyttääkin onnistuvan hyvin.

Keskikesän helteet tai pitkä poutajakso voivat vielä aiheuttaa mustikkasadon vähenemistä, sillä marjojen kypsyessä mustikan varpu vaatii kosteutta. Kuivuus voi kutistaa marjojen koon pieneksi ja osa voi pudota maahankin. Avosoilla voi vielä hallakin piipahtaa. Rankkasateet ja raekuurot voivat puolestaan hakata suomuuraimen kukat pilalle.

Viime vuosina luonnonmarjoja (luvuissa on yleensä mukana vain arvokkaimmat luonnonmarjamme puolukka, mustikka ja suomuurain) on kerätty noin 40 miljoonaa kiloa eli 10 prosenttia kyseisten marjojen poimintakelpoisesta sadosta. Hyvänä marjavuonna tärkeimpien luonnonmarjojen talteenoton arvo on noin 450 miljoonaa markkaa, josta järjestyneen kaupan, suoramyynnin ja torikaupan osuus on noin 120 miljoonaa markkaa.


[tiedotteet]
METLA/Tiedotus (info@metla.fi)