METLA

Ilmakuvat kertovat turhat ja oikeat soiden ojitukset ja pian myös hyvien lakkasoiden sijainnin;

4.9.1995

Soiden kunnostusojitustarvetta voidaan arvioida väri-infrakuvista eli vääräväri-ilmakuvista nopeasti ja alhaisin kustannuksin perinteiseen maastoarviointiin verrattuna. Tähän tulokseen ovat tulleet tutkijat Risto Lauhanen, Pekka Pietiläinen ja Markku Saarinen Metsäntutkimuslaitoksen Kannuksen ja Muhoksen tutkimusasemilla tekemässään tutkimuksessa.

Tutkijoiden mukaan ilmakuvilla voidaan selvittää myös metsätaloudellisesti turhien ojitusten määrää, kartoittaa kasvillisuutta luonnon monimuotoisuuden määrittämiseksi ja tulevaisuudessa ehkä myös paikantaa esimerkiksi satoisia lakkasoita. Kuvien avulla voidaan metsänparannusrahoitusta ohjata karuilta rämeiltä tärkeisiin hyväpuustoisiin kunnostusojituskohteisiin.

Väri-infrakuvia hyödyntämällä metsälautakunnat säästävät kustannuksissa paitsi arvioidessaan alueensa kunnostusojitustarvetta myös tehdessään ennakkoarvioita metsänomistajien omatoimisen kunnostusojituksen verovähennysoikeudesta tai metsänparannusrahoituksen saannista. Metsälautakunnat ja ympäristökeskukset voivat käyttää ilmakuvia myös arvioidessaan ojitusten ympäristövaikutuksia.

Tutkijat kertovat, että väri-infrakuvissa tukkeutuneet ja huonovetoiset ojat näkyvät ojalinjan perusteella. Uudehkot ojat näkyvät tummina viivoina, mikäli niissä on runsaasti vettä. Alueet, joissa pohjavesi on aina korkealla näkyvät myös tummanvihreinä juotteina.

Metsiköiden puulajisuhteet on kuvissa helppo erottaa: havupuut näkyvät vihreänä ja lehtipuusto oranssinpunaisena värinä. Puuston keskitilavuuden arviointi sen sijaan vaatii kuvantulkitsijalta tarkkuutta ja ammattitaitoa, sillä koeolosuhteissa arvioidut keskitilavuudet poikkesivat - 37 - +11 prosenttia maastossa tehdyistä mittauksista.

Kasvupaikan karuus ja kunnostusojituskelvottomuus näkyvät ruskorahkasamma- leisuutena, josta ilmakuvissa kertoo punaruskea väri. Samoin ojituskelvottomat luonnontilaiset rahkanevat ja keidasrämeet erottuvat hyvin. Sen sijaan puustoisilla soilla ei ravinteisuustasojen taikka suotyyppien erottaminen ole helppoa.

Metlan tutkijat testasivat ilmakuvien käyttökelpoisuutta vertaamalla niistä saatuja ja toisaalta maastosta kerättyjä tietoja toisiinsa 75 eri metsikössä Kannuksessa, Muhoksella ja Parkanossa. Tutkimus tehtiin Pohjois-Pohjanmaan metsälautakunnan tilauksesta ja Metsämiesten säätiön rahoituksella. Lisätiedot:

 
HUOM! Kaikki Metlan puhelinnumerot ovat muuttuneet v. 2003.
Metlan valtakunnallisen vaihteen numero on 010 2111.

MMK, Tutkija Risto Lauhanen, Metla/Kannuksen tutkimusasema,
puh. 968-871 161 ja

tutkija Pekka Pietiläinen, Metla/ Muhoksen tutkimusasema,
puh. 981-5331 404
METLA tiedotteet: http://www.metla.fi/tiedotteet/
Metla Tiedotus: (info@metla.fi)