6.6. 1995 TIEDOTE

METSÄYMPÄRISTÖN MUUTOKSET METLAN SUURENNUSLASIN ALLA

METLA inventoi kuluvan kesän aikana 3000 pysyvää metsäkoealaa, jotka sijaitsevat ympäri maata. Koealat perustettiin kymmenen vuotta sitten, ja ne mitataan nyt kolmannen kerran.Näin saadaan ainutlaatuisen arvokasta tietoa metsiemme puustosta, biologisesta monimuotoisuudesta, ja ennen kaikkea metsäekosysteemin muutoksista. Lisäksi kerätään näytteitä raskasmetallikartoituksia varten. Nyt tehtävien mittausten ensimmäisiä tuloksia saadaan kuluvan vuoden lopulla ja ensi vuoden keväällä.

Pysyvät koealat perustettiin ja mitattiin ensimmäisen kerran valtakunnan metsien inventoinnin yhteydessä vuosina 1985-86. Ne oli tarkoitettu palvelemaan ensisijaisesti ILME-tutkimuksia, jotka selvittivät ilman epäpuhtauksien vaikutuksia metsiin. Koealoilla on siis seurattu alun alkaen metsien terveydentilaa ja havainnoitu sellaisia muutoksia, joita kertakoealoilta oli vaikea arvioida. Tällaisia muutoksia ovat muun muassa puun ja metsikön syntyminen, kehitys ja kuoleminen, puuston teknisen laadun kehitys, pintakasvillisuuden ja indikaattorijäkälien sekä kasvupaikkojen viljavuuksien muutokset. Uutta on metsien monimuotoisuustunnusten mittaaminen. Lisäksi kerätään monipuolista tietoa puuston määrästä, laadusta, kasvusta sekä maaperästä ja metsissä tehdyistä toimenpiteistä. Rikki-ja raskasmetallilaskeumien muutoksia seurataan keräämällä sammaleita ja humusnäytteitä analysoitavaksi laboratoriossa.

Metsien monimuotoisuutta kuvaavia tunnuksia rekisteröidään. Näitä ovat pienhabitaatit, kuten lähde, kosteikko tai pienalainen lehtoesiintymä. Monimuotoisuutta ilmentävät myös kuolleen pystyssä tai maassa olevan puun määrä, järeys ja lahon aste sekä maankäytön historia, eli onko nykyisen metsän kohdalla ennen ollut esimerkiksi pelto, niitty, 0hakamaa tai metsäpaloalue. Myös reuna-alueiden kuten puron, joen tai järven läheisyys sekä kasvupaikan rimpisyys, rahkamättäisyys, tai luhtaisuus kuvaavat metsien monimuotoisuutta.

Metsien terveydentilaa ja ilman epäpuhtautta selvitetään muun muassa puun rungolla ja oksilla kasvavien eli epifyyttijäkälien avulla, sillä eri lajien saasteidensietokyky on hyvin erilainen. Myös neulas- ja lehtikadon määrä on seurannan kohteena.

Maann eteläosassa sekä Kainuussa ja Pohjois-Pohjanmaalla koealat sijaitsevat neljän ja Koillis-Suomessa ja Lapissa kolmen koealan ryppäissä. Eteläosassa koealaryppäiden väli on 16 kilometriä sekä pohjois-etelä että itä-länsisuunnassa. Pohjoisessa koealaryppäiden on hieman harvemmassa, ja etäisyydet ovat 24 kilometriä pohjois-eteläsuunnassa ja 32 kilometriä itä-länsisuunnassa. Mittauksia on tekemässä 13 ryhmää, joissa on ryhmänjohtajan lisäksi mittausapulainen ja biologi. Koko maan käsittävän koealaverkon mittaaminen maksaa 3,5 miljoonaa markkaa.


 

HUOM! Kaikki Metlan puhelinnumerot ovat muuttuneet v. 2003.
Metlan valtakunnallisen vaihteen numero on 010 2111.

Lisätietoja: Prof. Erkki Tomppo, puh. 90-8570 5340 tai 940-5028 555

Tutkija, MH Antti Ihalainen, puh. 90-8570 5317
Tutkija, FL Antti Reinikainen, puh. 90-8570 5423 (monimuotoisuuskartoitukset)
Dos. Eero Kubin, Muhoksen tutkimusasema, puh. 981-5331 404 (raskasmetallikartoitukset)