Metsäsektorin suhdannekuvan näkyvin piirre on
massa- ja paperiteollisuuden sekä sahateollisuuden hyvin erilainen
kehitys. Toimialojen erilainen suhdannekuva näkyy tuotantoketjun
kaikissa eri osissa vientimarkkinoilta kannolle asti. Metla ennustaa
massa- ja paperiteollisuuden viennin arvon lisääntyvän tänä vuonna
ennätykselliset 25 prosenttia edellisvuodesta ja vuonna 1996 vielä 10
prosenttia. Sen sijaan sahatavaran viennin arvo laskee tänä vuonna 15
prosenttia ja ensi vuonnakin vielä kahdeksan prosenttia. Kuitupuun
kantohinnat nousevat kuluvana vuonna keskimäärin 21 prosenttia ja
tukkipuun yhdeksän prosenttia viime vuodesta. Ensi vuonna kuitupuun
hinnat pysynevät vähintään tämän vuoden lopun tasolla ja tukkipuun
hinnat hieman laskevat.
Vakaa taloudellinen kasvu jatkuu Suomen metsäteollisuuden
päämarkkina-alueilla
vuonna 1996. Massa- ja paperiteollisuuden hyvän suhdannekehityksen
ennustetaankin jatkuvan vielä ensi vuonna, ja syksyn aikana eräiden
tuotteiden markkinakehityksesssä ilmenneen epävarmuuden odotetaan
olevan ohimenevää. Sellun hinnan suhdannehuippu ajoittunee ensi vuoden
alkupuolelle. Paperin ja kartongin vientimäärät lisääntyvät ensi
vuonna vielä 2-3 prosenttia, mutta vientihintojen nousu jää selvästi
tämänvuotista alhaisemmaksi.
Sahatavaran maailmanmarkkinahinnat olivat syyskuun loppuun mennessä
laskeneet
22 prosenttia verrattuna vuoden ensimmäisen neljänneksen hintoihin.
Sahatavaran kysyntä Länsi-Euroopassa on rakentamisen heikosta
kehityksestä johtuen vaimeata myös ensi vuonna. Havusahatavaran vienti
väheneekin vielä noin kuusi prosenttia ja viennin yksikköarvo noin
kaksi prosenttia vuodesta 1995.
Markan vahvistuminen on heikentänyt erityisesti sahateollisuuden suhteellista kilpailukykyä. Koko metsäteollisuuden velkaantuminen on kuitenkin pienentynyt merkittävästi 1990-luvun alusta lähtien. Vuonna 1996 metsäteollisuus saavuttanee 50 prosentin omavaraisuusasteen eli varsin tyydyttävän luottokelpoisuuden kansainvälisillä rahoitusmarkkinoilla. Käyntiasteet pysyvät massa- ja paperiteollisuudessa vielä noin 95 prosentissa ensi vuonna, mutta sahateollisuudessa laskevat jo lähelle 85 prosenttia.
Metsäteollisuuden puun tarve on lisääntynyt tänä vuonna tuotannon
kasvun myötä noin neljä prosenttia edellisvuodesta ja markkinahakkuut
nousevat noin 51 miljoonaan kuutiometriin. Hakkuiden rakenteessa ja
kantohintakehityksessä näkyy metsäteollisuuden toimialojen erilainen
suhdannekehitys. Tukkipuun markkinahakkuut laskevat kuusi prosenttia
ja kuitupuun hakkuut lisääntyvät 15 prosenttia viime vuodesta.
Kuitupuun kantohinnat ovat nousseet kuluvana vuonna keskimäärin 12
prosenttiyksikköä enemmän kuin tukkipuun hinnat. Raakapuun tuonti on
tänä vuonna suurempi kuin koskaan aikaisemmin, noin 10 miljoonaa
kuutiometriä. Suomen arvioidaankin olevan Japanin ja Etelä-Korean
jälkeen maailman kolmanneksi suurin raakapuun tuoja tänä vuonna.
Ensi vuonna massa- ja paperiteollisuuden tuotanto vielä hieman kasvaa
ja kuitupuun
kysyntä pysyy korkeana. Lisääntynyt kuitupuun kysyntä parantaa
harvennuspuun myyntimahdollisuuksia. Hyvien kysyntänäkymien johdosta
kuitupuun kantohintojen arvioidaan ensi vuonna pysyvän vähintään tämän
vuoden lopun tasolla. Sen sijaan sahatavaran tuotannon supistumisen ja
korkeiden havutukkivarastojen seurauksena tukkipuun hintojen
ennakoidaan laskevan keskimäärin 0-5 prosenttia ensi vuonna.
Markkinahakkuiden määrän arvioidaan pysyvän 51 miljoonassa
kuutiometrissä vuonna 1996.
Metsänparannusvarojen julkinen tukirahoitus supistuu vuonna 1995 kaikkiaan 10 prosenttia edellisvuodesta ja metsänomistajien omarahoituksen osuus nousee jo yli 60 prosentin. Vuonna 1996 valtion tuki metsänparannukselle laskee vielä vajaat viisi prosenttia. Tämän lisäksi valmisteilla oleva metsäkeskuksia koskeva lakiesitys vähentää yksityismetsätalouden julkista tukirahoitusta ensi vuonna. Uutena määrärahana ovat metsäluonnon monimuotoisuuden edistämiseen tarkoitetut varat, yhteensä 10 miljoonaa markkaa. Puuntuotannon yksikkökustannukset alenevat vielä tänä vuonna, mutta ensi vuonna niiden ennakoidaan jo hieman nousevan. Kantorahatulojen voimakas lisääntyminen ja yksikkökustannusten maltillinen kehitys luovat hyvät edellytykset metsätalouden investointien kasvulle lähitulevaisuudessa.
Metsäsektorin työllisyys ei ole parantunut tuotannon kasvusta huolimatta. Työttömyysaste on pysynyt massa- ja paperiteollisuudessa seitsemässä prosentissa, eikä ensi vuonnakaan ole parannusta odotettavissa. Puutavarateollisuuden työttömyysaste nousee tämän vuotisesta noin 14 prosentista noin 16 prosenttiin ensi vuonna. Kuluvana vuonna metsätalouden työttömyyden kasvu pysähtyy ja työttömyysasteen arvioidaan jäävän hieman viime vuotista 28,4 prosenttia pienemmäksi. Ensi vuonna työttömyysaste voi tästä vielä laskea toimihenkilöiden vähentämisestä huolimatta, sillä pitkään työttömänä olleita metsureita alkaa siirtyä työvoiman ulkopuolelle sekä työllisyyskoulutuksen kautta muille aloille. Valtaosa metsätalouden noin 10 000 työttömästä on metsureita.
Metsäteollisuuden suhdannetiedustelun tulokset vahvistavat käsitystä toimialojen
erilaisesta kehityksestä. Sahateollisuudessa kaikki vastaajat arvioivat suhdannekäänteen
jo tapahtuneen. Selluteollisuudessa käänteen odotetaan ajoittuvan vuoden 1996
lopulle tai 1997 alkuun. Paperiteollisuudessa on suunnilleen yhtä paljon niitä
vastaajia, jotka arvioivat suhdanteiden jo kääntyneen tai ajoittuvan joko vuoteen
1996 tai 1997. Ylikapasiteetti nähdään kaikilla toimialoilla pahimpana ensi
vuoden toimintaa haittaavana tekijänä. Valtaosa metsäteollisuudesta odottaa
kantohintojen laskevan ensi vuonna.
Metsänomistajille suunnatun kyselyn vastausten mukaan puukauppa on vilkasta
myös ensi vuonna. Vastaajista noin 30 prosenttia aikoo myydä ensi vuonna puuta.
Myyntiä aikovien osuus viime vuonna samaan aikaan oli 24 prosenttia. Keskimääräistä
huomattavasti enemmän myyvien osuus ja keskimääräistä huomattavasti vähemmän
myyvien osuus on pysynyt suunnilleen samana viime vuoteen verrattuna. Metsänomistajista
noin kolmasosa odottaa kantohintojen nousevan ensi vuonna, joskaan ei merkittävästi.
HUOM! Kaikki Metlan puhelinnumerot ovat muuttuneet
v. 2003.
Metlan valtakunnallisen vaihteen numero on 010 2111. |
Lisätietoja: Vanhempi tutkija Lauri Hetemäki/Metla, puh. 90-857 05 729.