METSÄSEKTORIN JALAT KULKEVAT ERI TAHTIA MYÖS ENSI VUONNA:

Paperiteollisuuden vienti kasvaa yhä ja sahateollisuuden taantuma jatkuu

Metsäsektorin suhdannekuvan näkyvin piirre on massa- ja paperiteollisuuden sekä sahateollisuuden hyvin erilainen kehitys. Toimialojen erilainen suhdannekuva näkyy tuotantoketjun kaikissa eri osissa vientimarkkinoilta kannolle asti. Metla ennustaa massa- ja paperiteollisuuden viennin arvon lisääntyvän tänä vuonna ennätykselliset 25 prosenttia edellisvuodesta ja vuonna 1996 vielä 10 prosenttia. Sen sijaan sahatavaran viennin arvo laskee tänä vuonna 15 prosenttia ja ensi vuonnakin vielä kahdeksan prosenttia. Kuitupuun kantohinnat nousevat kuluvana vuonna keskimäärin 21 prosenttia ja tukkipuun yhdeksän prosenttia viime vuodesta. Ensi vuonna kuitupuun hinnat pysynevät vähintään tämän vuoden lopun tasolla ja tukkipuun hinnat hieman laskevat.
Vakaa taloudellinen kasvu jatkuu Suomen metsäteollisuuden päämarkkina-alueilla vuonna 1996. Massa- ja paperiteollisuuden hyvän suhdannekehityksen ennustetaankin jatkuvan vielä ensi vuonna, ja syksyn aikana eräiden tuotteiden markkinakehityksesssä ilmenneen epävarmuuden odotetaan olevan ohimenevää. Sellun hinnan suhdannehuippu ajoittunee ensi vuoden alkupuolelle. Paperin ja kartongin vientimäärät lisääntyvät ensi vuonna vielä 2-3 prosenttia, mutta vientihintojen nousu jää selvästi tämänvuotista alhaisemmaksi.
Sahatavaran maailmanmarkkinahinnat olivat syyskuun loppuun mennessä laskeneet 22 prosenttia verrattuna vuoden ensimmäisen neljänneksen hintoihin. Sahatavaran kysyntä Länsi-Euroopassa on rakentamisen heikosta kehityksestä johtuen vaimeata myös ensi vuonna. Havusahatavaran vienti väheneekin vielä noin kuusi prosenttia ja viennin yksikköarvo noin kaksi prosenttia vuodesta 1995.

Toimialojen käyntiasteissa suuret erot

Markan vahvistuminen on heikentänyt erityisesti sahateollisuuden suhteellista kilpailukykyä. Koko metsäteollisuuden velkaantuminen on kuitenkin pienentynyt merkittävästi 1990-luvun alusta lähtien. Vuonna 1996 metsäteollisuus saavuttanee 50 prosentin omavaraisuusasteen eli varsin tyydyttävän luottokelpoisuuden kansainvälisillä rahoitusmarkkinoilla. Käyntiasteet pysyvät massa- ja paperiteollisuudessa vielä noin 95 prosentissa ensi vuonna, mutta sahateollisuudessa laskevat jo lähelle 85 prosenttia.

Kantohinnat pysyvät keskimäärin nykyisellä tasolla

Metsäteollisuuden puun tarve on lisääntynyt tänä vuonna tuotannon kasvun myötä noin neljä prosenttia edellisvuodesta ja markkinahakkuut nousevat noin 51 miljoonaan kuutiometriin. Hakkuiden rakenteessa ja kantohintakehityksessä näkyy metsäteollisuuden toimialojen erilainen suhdannekehitys. Tukkipuun markkinahakkuut laskevat kuusi prosenttia ja kuitupuun hakkuut lisääntyvät 15 prosenttia viime vuodesta. Kuitupuun kantohinnat ovat nousseet kuluvana vuonna keskimäärin 12 prosenttiyksikköä enemmän kuin tukkipuun hinnat. Raakapuun tuonti on tänä vuonna suurempi kuin koskaan aikaisemmin, noin 10 miljoonaa kuutiometriä. Suomen arvioidaankin olevan Japanin ja Etelä-Korean jälkeen maailman kolmanneksi suurin raakapuun tuoja tänä vuonna.
Ensi vuonna massa- ja paperiteollisuuden tuotanto vielä hieman kasvaa ja kuitupuun kysyntä pysyy korkeana. Lisääntynyt kuitupuun kysyntä parantaa harvennuspuun myyntimahdollisuuksia. Hyvien kysyntänäkymien johdosta kuitupuun kantohintojen arvioidaan ensi vuonna pysyvän vähintään tämän vuoden lopun tasolla. Sen sijaan sahatavaran tuotannon supistumisen ja korkeiden havutukkivarastojen seurauksena tukkipuun hintojen ennakoidaan laskevan keskimäärin 0-5 prosenttia ensi vuonna. Markkinahakkuiden määrän arvioidaan pysyvän 51 miljoonassa kuutiometrissä vuonna 1996.

Metsänparannusvarat vähenevät edelleen

Metsänparannusvarojen julkinen tukirahoitus supistuu vuonna 1995 kaikkiaan 10 prosenttia edellisvuodesta ja metsänomistajien omarahoituksen osuus nousee jo yli 60 prosentin. Vuonna 1996 valtion tuki metsänparannukselle laskee vielä vajaat viisi prosenttia. Tämän lisäksi valmisteilla oleva metsäkeskuksia koskeva lakiesitys vähentää yksityismetsätalouden julkista tukirahoitusta ensi vuonna. Uutena määrärahana ovat metsäluonnon monimuotoisuuden edistämiseen tarkoitetut varat, yhteensä 10 miljoonaa markkaa. Puuntuotannon yksikkökustannukset alenevat vielä tänä vuonna, mutta ensi vuonna niiden ennakoidaan jo hieman nousevan. Kantorahatulojen voimakas lisääntyminen ja yksikkökustannusten maltillinen kehitys luovat hyvät edellytykset metsätalouden investointien kasvulle lähitulevaisuudessa.

Metsäsektorin työllisyydessä ei suuria muutoksia

Metsäsektorin työllisyys ei ole parantunut tuotannon kasvusta huolimatta. Työttömyysaste on pysynyt massa- ja paperiteollisuudessa seitsemässä prosentissa, eikä ensi vuonnakaan ole parannusta odotettavissa. Puutavarateollisuuden työttömyysaste nousee tämän vuotisesta noin 14 prosentista noin 16 prosenttiin ensi vuonna. Kuluvana vuonna metsätalouden työttömyyden kasvu pysähtyy ja työttömyysasteen arvioidaan jäävän hieman viime vuotista 28,4 prosenttia pienemmäksi. Ensi vuonna työttömyysaste voi tästä vielä laskea toimihenkilöiden vähentämisestä huolimatta, sillä pitkään työttömänä olleita metsureita alkaa siirtyä työvoiman ulkopuolelle sekä työllisyyskoulutuksen kautta muille aloille. Valtaosa metsätalouden noin 10 000 työttömästä on metsureita.

Metsäteollisuuden ja metsänomistajien suhdanneodotukset

Metsäteollisuuden suhdannetiedustelun tulokset vahvistavat käsitystä toimialojen erilaisesta kehityksestä. Sahateollisuudessa kaikki vastaajat arvioivat suhdannekäänteen jo tapahtuneen. Selluteollisuudessa käänteen odotetaan ajoittuvan vuoden 1996 lopulle tai 1997 alkuun. Paperiteollisuudessa on suunnilleen yhtä paljon niitä vastaajia, jotka arvioivat suhdanteiden jo kääntyneen tai ajoittuvan joko vuoteen 1996 tai 1997. Ylikapasiteetti nähdään kaikilla toimialoilla pahimpana ensi vuoden toimintaa haittaavana tekijänä. Valtaosa metsäteollisuudesta odottaa kantohintojen laskevan ensi vuonna.
Metsänomistajille suunnatun kyselyn vastausten mukaan puukauppa on vilkasta myös ensi vuonna. Vastaajista noin 30 prosenttia aikoo myydä ensi vuonna puuta. Myyntiä aikovien osuus viime vuonna samaan aikaan oli 24 prosenttia. Keskimääräistä huomattavasti enemmän myyvien osuus ja keskimääräistä huomattavasti vähemmän myyvien osuus on pysynyt suunnilleen samana viime vuoteen verrattuna. Metsänomistajista noin kolmasosa odottaa kantohintojen nousevan ensi vuonna, joskaan ei merkittävästi.

Lisätietoja: Vanhempi tutkija Lauri Hetemäki/Metla, puh. 90-857 05 729.