METSÄNTUTKIMUSLAITOS

TIEDOTE, 15.5.1995

MÄNTYPISTIÄISTOUKKIA LUVASSA SAVOON

Männyn neulasia ahmivia ruskomäntypistiäisen toukkaryhmiä esiintyy alkavana kesänä paikoin melko runsaasti Itä-Savossa. Pistiäiskannan voimistuminen oli todettavissa jo viime vuonna. Jos kesästä tulee kuiva ja lämmin, se saattaa merkitä useampivuotisen joukkoesiintymän alkua. Muualla maassa pistiäiskannat ovat alhaiset. Ankarampia neulastuhoja aikaansaava pilkkumäntypistiäinen ei ennusteen mukaan aiheuta harmeja tänä kesänä, kertoo tutkija Martti Varama METLAsta.

Ruskomäntypistiäisennuste perustuu talven ja kevään aikana kerättyyn 630 oksanäytteeseen, joista tutkittiin neulasissa talvehtivien munien määrä ja kehityskelpoisuus. Näytteitä kerättiin viiden metsälautakunnan alueelta kaikkiaan 35 metsiköstä 13 kunnasta.

Suurin munamäärä, 298 tervettä munaa puolen metrin mittaisessa näyteoksassa, löytyi Kerimäeltä. Useista muista Itä-Savon näytteistä löytyi 80-130 tervettä munaa oksasta. Lounais-Suomesta ja Hämeestä löytyi yleensä vähemmän kuin 10 tervettä munaa oksasta.

Tuhoista jo kärsineissä metsissä 100 tervettä munaa oksassa merkitsee niin suurta toukkamäärää, että vanhemmat neulaset tulevat syödyiksi. Hyväkuntoisissa metsissä saman vahingon aikaansaamiseksi tarvitaan 200-250 toukkaa. Tuhot eivät Savossa muodostune kovin ankariksi, koska siellä männiköt ovat verrattain hyvässä kunnossa. Erilaiset luontaiset tekijät, kuten esimerkiksi loishyönteiset ja virustauti, saattavat lisäksi tehokkaasti rajoittaa tuholaiskannan kasvua.

Virustauti on ainoa biologinen ja muulle luonnolle vaaraton keino haluttaessa torjua ruskomäntypistiäistä. Oikea ajoitus on torjunnan onnistumisessa tärkeää. Virus tulee ruiskuttaa toukkien vaivaamiin metsiin kesäkuussa, heti kun toukat ovat kuoriutuneet munista. Lentoruiskutuksiin on jouduttu turvautumaan viimeksi kesällä 1991.