METLA TIEDOTE 6.4.1994

METLAn ylijohtaja Eljas Pohtila kommentoi rehtori Risto Ihamuotilan Helsingin yliopiston perustamisen vuosipäivänä pitämää puhetta

YLIJOHTAJA POHTILA HÄMMÄSTYNYT SIITÄ, ETTEI HELSINGIN YLIOPISTON REHTORI TUNNE METLAN JA METSÄTIETEELLISEN TIEDEKUNNAN VUOSIKYMMENTEN PITUISTA YHTEISTYÖTÄ

METLAn ja Helsingin yliopiston maatalous-metsätieteellisen tiedekunnan kesken on vallinnut niiden perustamisesta asti hyvä yhteistyösuhde. Viime vuonna sitä vielä vahvistettiin erityisellä sopimuksella, jossa yhteistyön kohteeksi on kirjattu muun muassa tutkimus, tutkijaseminaarit, METLAn ulkopuolisten tutkijain järjestelmä, tiedekunnan dosenttijärjestelmä, kansainvälistyminen, opiskelijoiden ja tutkijain jatkokoulutuksen tukeminen, METLAn tutkimusten evaluointi ja yliopiston tutkijakoulutuksen evaluointi, kertoo Metsäntutkimuslaitoksen eli METLAn ylijohtaja Eljas Pohtila.

"Siinä missä Ihamuotila pelkää yliopistojen ja korkeakoulujen rahoituksen supistuvan tutkimuslaitosten takia, me METLAssa korostamme eri tahojen yhteistyötä. Kun Ihamuotila pelkää tutkimusten päällekkäisyyttä, korostamme me yliopistojen ja METLAn yhteistutkimushankkeita, joissa käytetään alan parhaita asiantuntijoita," toteaa ylijohtaja Pohtila.

Yhteistutkimushankkeista Pohtila mainitsee esimerkkeinä tänä vuonna päättyvän, viisi vuotta kestäneen Itä-Lapin metsävaurioprojektin, jota METLA koordinoi, ja johon osallistuu 5 muuta tutkimuslaitosta ja 4 yliopistoa. Tänä keväänä aloitetaan myös yhteishankkeena ajankohtainen laaja tutkimus, jonka tuloksena metsien monimuotoisuuden eri asteille voidaan määritellä oma luokitus. METLAn ja yliopistojen yhteishankkeita on kaikkiaan kymmeniä. METLA tarjoaa runsaasti tutkimusmahdollisuuksia myös niin sanotuille ulkopuolisille tutkijoille, joita on nyt 68 ja joista suuri osa tulee yliopistoista. Tohtoreita talossa on 72, joista yliopistojen dosentteja tällä hetkellä 28. Lisäksi saman verran muita tutkijoitamme osallistuu yliopisto-opetukseen. Opinnäytetöitä gradusta väitöskirjoihin tehdään yliopistoissa pääosin METLAn aineistoista ja usein myös rahoittamana. Yhteistyö on kiinteätä sekä keskusyksikössä että asemilla, näistä erityisesti Joensuussa, jossa METLAn tutkimusasema sijaitsee yliopiston kampusalueella, ja jonne on tulossa yliopiston ja METLAn yhteinen tiedekeskusrakennus. Eri puolella Suomea sijaitsevia tutkimusmetsiään ja pitkäaikaisia kokeitaan laitos tarjoaa myös yliopistojen käyttöön.

Huoli tutkimusrahoituksesta maassamme on kuitenkin yhteinen. Kun Ihamuotilan mukaan yliopistojen toimintamenojen rahoitus on tälle vuodelle kymmenisen prosenttia vuoden 1992 tasoa alhaisempi, ei METLAn tilanne ole yhtään parempi. Vastaava pienennys täällä on 18 prosenttia. Pohtila on myös samaa mieltä siitä, että tutkimuslaitoksen määrärahoista entistä suuremman osan tulee olla joustavasti kohdennettavia projektirahoja, mihin METLAssa ollaan koko ajan menossa. Ajatus siitä, että niitä olisi vapaasti haettavissa, ei tunnu hullummalta sekään. Itse asiassa tämä toteutuu jo nyt ulkopuolinen tutkija -järjestelmän kautta, MMM:n yhteistutkimusmäärärahojen kautta sekä myös siinä, että METLAn julkaisusarjat ovat nykyisin avoimia julkaisufoorumeja kaikille, ei vain metlalaisille tutkijoille. Julkaisu-uudistus astui voimaan tämän vuoden alussa, kun METLA ja Suomen Metsätieteellinen Seura solmivat uuden, kolmea julkaisusarjaa koskevan yhteistyösopimuksen. Mutta tulee muistaa, että METLAlla on paljon pysyviä tutkimustehtäviä, kuten metsävarojen ja metsien terveyden valtakunnallinen seuranta, joiden hoitaminen sopii parhaiten tutkimuslaitokselle.

Tutkimuslaitoksiin kohdistettavasta kriittisestä tieteellisestä arvioinnistakin Pohtila on samaa mieltä. METLAssa tämäkin toteutuu, sillä kaikki tutkimukset joutuvat käymään läpi sekä tieteellisen että käytännön asiantuntija-arvioinnin ainakin kerran kolmessa vuodessa. Tämän seurauksena hankkeita, niiden ongelman asetantaa ja tutkimusmenetelmiä tarkistetaan arvioitsijoiden esittämällä tavalla, ja huonot hankkeet lopetetaan kokonaan. Arvioitsijoina on lähes poikkeuksetta myös yliopistojen tutkijoita. Ulkomaisia asiantuntijoita on käytetty suuremmissa tutkimusalakohtaisissa arvioinneissa, joita laitoksessa on toteutettu useita. Hallintokin on kertaalleen arvioitu.

Tutkimuksen ja tieteen kehittämisen kannalta Pohtilan mielestä jonkinasteinen päällekkäisyyskin voidaan sallia. "Varajärjestelmiä on oltava, sekin lisää tutkimuksen kriittisyyttä. Minäkään en kannata mitään 'Gosplan-ratkaisua', mutta sen ymmärrän ilmeisesti erilailla kuin Ihamuotila.Minun mielestäni juuri liika keskittäminen johtaisi siihen," sanoo Pohtila, ja tähdentää, että hyvä tiede syntyy käytännön toiminnasta, ei säädöksistä. Tutkimuksen, tieteen ja tieteellisen ajattelutavan pitää hänen mukaansa läpäistä koko yhteiskunta kaikilla elämän aloilla.

METLA Tiedotus


original from: Marja.Ruutu@metla.fi 1994-04-07
edited for www by Jarmo.Saarikko@metla.fi 1994-04-07