ETELÄ- SUOMEN KUUSTEN KASVU KESKITASON ALAPUOLELLA
METLA selvittämässä kuusikoiden heikon kunnon syitä
Eteläisimmän Suomen kuusten viiden viime vuoden paksuuskasvu on ollut keskimäärin yhdeksän prosenttia alle keskitason, toteaa tutkija Mauri Timonen Metsäntutkimuslaitoksesta. Ainoastaan vuonna 1991 kasvu ylti keskitasoon. Edellisenä viisivuotisjaksona (1984-1988) kuusten kasvu oli Etelä-Suomessa kuusi prosenttia ja pohjoisessa 17 prosenttia keskitason yläpuolella. Mänty kasvoi 1980-luvun lopulla hyvin, mutta nyt senkin kasvu on parin viime vuoden ajan ollut 20 prosenttia keskitason alapuolella. Tulokset on saatu METLAssa juuri valmistuneista vuosilustoindekseistä, jotka kertovat, millainen puun kasvu on ollut 30 vuoden keskiarvoon verrattuna.
Indeksit perustuvat 1500 puun mittauksiin eri puolilla maata koealoilla, joilla ei ole tehty puuston kasvua parantavia metsänhoidollisia toimenpiteitä. Indeksit eivät kerro maamme metsien kokonaiskasvusta, joka on metsänhoidon ja puuston tihentymisen ansiosta nyt 25 miljoonaa kuutiometriä korkeampi kuin 1950-luvulla. Metsien kokonaiskasvu mitataan valtakunnan metsien inventoinneissa, joissa käydään systemaattisesti läpi maamme metsät sekä maastomittauksin että satelliitikuvin.
Pitkien kasvuaikasarjojen perusteella tiedetään, että puiden kasvussa on paitsi vuotuista vaihtelua myös pitkäaikaisia nousu- ja laskukausia. Muutaman vuoden tai edes vuosikymmenen kasvun perusteella ei vielä voida tehdä syvälle käyviä johtopäätöksiä metsien kasvun jatkokehityksestä, muistuttaa professori Kari Mielikäinen METLAsta.
Uutena tutkimusmenetelmänä on otettu käyttöön puun rungon ympäri kiinnitettävät kasvupannat, jotka "rekisteröivät" puun kasvua päivittän. Pohjoisin panta on Sodankylässä ja eteläisin Jokioisissa. Ensimmäisen kesän kokemukset 50 pannasta osoittivat lämpösumman ja kuivuuden olennaisen vaikutuksen puun kasvuun. Tulosten mukaan pitempään jatkunut kuivuus saa puun paksuuskasvun pysähtymään.
Kasvunvaihtelututkimuksissa paksuuskasvua mitataan pituuskasvua yleisemmin siksi, että se on tarkempi ja käyttökelpoisempi tieto kuin pituuskasvu. Paksuuskasvua käytetään kaikkialla maailmassa kasvun vaihtelun mittarina. Se on myös helpommin ja alemmin kustannuksin mitattavissa, sillä pituuskasvun mittaamiseksi varttuneet puut on kaadettava. Tiedetään myös, että pituus- ja paksuuskasvun vaihtelu on pitemmän ajanjakson puitteissa samankaltaista, ja että puun kasvusta noin 75 prosenttia ilmenee paksuutena ja loput pituutena. Myös pituuskasvua mitataan METLAssa mahdollisuuksien mukaan paksuuskasvutietoja täydentämään. Uudet mittaukset tehdään Etelä-Suomessa ensi kesänä.
Tutkijoiden tietoon on 2-3 viime vuoden aikana tullut useita huonokasvuisia kuusikoita Porista poikki maan vedettävän linjan eteläpuolella, muun muassa Perttelissä, Karkkilassa, Tammelassa, Hollolassa, Nastolassa ja Vihdissä. Kasvun heikkeneminen on kuitenkin vain yksi oire, eikä ongelman perussyytä vielä varmasti tunneta. Puihin iskeytyneet kaarnakuoriaisetkin ovat useimmissa tapauksissa seuraus, ei kunnon heikkenemisen syy. Maaperän kosteuden vaihteluiden tiedetään vaikuttavan voimakkaasti juuristojen kuntoon ja sitä kautta puiden ravinteiden saantiin ja eri mineraaliravinteiden suhteisiin. Samanlaisia ongelmia todettiin kuusikoissa myös 1970-luvulla sekä 1930-luvulla muutamien kuivien kasvukausien jälkeen. Lisätekijänä voivat olla entistä laaja-alaisemmat ympäristönmuutokset. Tohtori Sirkka Sutinen on METLAssa jo aiemmin tutkinut neulasten solurakennetta, ja havainnut niissä esimerkiksi Itä-Uudellamaalla muun muassa otsonivaurioiden kaltaisia muutoksia. Näitä tutkimuksia on kuitenkin vielä toistaiseksi melko vähän.
Maaperän mahdollisen muuttumisen sekä ilmaston lämpenemisen ja saastelaskeumien vaikutuksesta tällaisiin kuusikoihin tarvitaan järjestelmällistä koe- ja mittaustoimintaa, joka keväällä pyritään käynnistämään Itä-Hämeen metsälautakunnan alueella. Laajempia tutkimuksia varten tarvitaan lisärahoitusta METLAn oman rahoituksen lisäksi.
|
HUOM! Kaikki Metlan puhelinnumerot ovat muuttuneet
v. 2003.
Metlan valtakunnallisen vaihteen numero on 010 2111. |
Lisätietoja saa: