Kuva: Erkki Oksanen

Ympäristö- ja luonnonvarataloustieteen kollokvio

Suomen metsät ja puutuotteet ilmakehän hiilidioksidi-pitoisuuden hallinnassa

Lauri Valsta ja Jyri Mononen (Helsingin yliopisto), Kim Pingoud ja Johanna Pohjola (Metsäntutkimuslaitos)

Aika : Keskiviikko 27.4. 2005 klo 15.15–

Paikka: Helsingin yliopisto, Viikki, Latokartanonkaari 7, B-talo, 5. kerros, metsäekonomian laitos, seminaarihuone 14

Metsillä on kahtalainen merkitys ilmakehän hiilidioksidipitoisuuksien hallinnassa. Ensiksikin metsät ja puutuotteet toimivat hiilidioksidin varastoina, ja näiden varastojen suuruuteen voidaan vaikuttaa metsien hoidolla ja puutuotteiden käyttötavalla. Toiseksi puutuotteiden käyttö aiheuttaa muiden ilmakehän hiilidioksidipitoisuutta lisäävien toimintojen vähenemistä (substituutiovaikutus): puu korvaa suurempipäästöisiä vaihtoehtoisia materiaaleja ja puun käyttö energiana vähentää osaltaan fossiilisten polttoaineiden päästöjä. Politiikkapäätösten kannalta hiilen-sidonnan tai päästövähennyksen yksikkökustannukset ovat tärkeitä.

Numeerisella mallilla laskettujen tulosten mukaan hiilensidonnan kustannukset riippuvat voimakkaasti sidotun hiilen määrästä (marginaalikustannukset kohoavat) ja hiilensidonnan nopeudesta (nopea sitominen kalliimpaa kuin hidas). Lisäksi metsiköiden välillä on suuria eroja. Eteläsuomalaisille metsille saamamme kustannukset vaihtelevat 2–20 €/ton CO2. Tulokset riippuvat myös ns. nollavaihtoehdon määrittelystä: optimi vai nykykäytäntö metsissä.

Pitkän aikavälin (tasapaino)tarkastelussa voidaan saavuttaa tulos, jossa sekä hiilen sidonta metsään että substituutiovaikutus puutuotteiden avulla lisääntyvät. Lyhyen aikavälin (transitio)tarkastelussa tilanne on ainakin toistaiseksi epäselvä.

Tervetuloa!