Toimintaohjelmaa on toteutettu runsas vuosi. Kuten tässä seminaarissa on voitu todeta, tutkimushanke on lähtenyt hyvin käyntiin ja se on jo tuottanut tärkeää tietoa päätöksentekoa varten. Tarkoituksena on, että tutkimushanketta jatketaan ja sen tuottamia tuloksia käytetään Ylä-Lapin luonnonvarasuunnitelman tukena.
Toimintaohjelmaa laadittaessa maa- ja metsätalousministeriön lähtökohtana oli, että poro- ja metsätaloutta voitaisiin edelleen harjoittaa rinnakkain Ylä-Lapissa. Tässä seminaarissa esitetyt tutkimustulokset antavat tukea tälle tavoitteelle. On tärkeää, että paikallisväestö näkee mahdolliseksi eri elinkeinojen harjoittamisen rinnatusten. Kyselytutkimukset myös osoittavat, että elinkeinojen välillä on jännitteitä ja ristiriitoja, joita tulee yrittää ratkoa käynnistämisvaiheessa olevassa luonnonvarasuunnitelmassa.
Tutkimushankkeen eri osioissa on selkeästi tullut esille matkailun muita elinkeinoja tärkeämpi merkitys. Matkailu on Ylä-Lapin elinkeinoista se, jolla näyttää olevan muita paremmat kehittymismahdollisuudet. Virkistys- ja luontomatkailu ovat myös valtioneuvoston erityisessä suojeluksessa, mistä hyvänä esimerkkinä on vuonna 2003 annettu valtioneuvoston periaatepäätös toimintaohjelmasta luonnon virkistyskäytön ja luontomatkailun kehittämiseksi. Pääministeri Paavo Lipposen II hallituksen ohjelmassa edellytettiin, että laaditaan työllisyyttä tukeva ohjelma luonnon virkistyskäytön ja luontomatkailun kehittämiseksi ja että huolehditaan perustettujen luonnonsuojelualueiden hoidosta. Ajatuksena oli, että luonnonsuojelualueet, erityisesti kansallispuistot, toimisivat matkailun vetovoimakeskuksina.
Metsähallituksessa on valmisteltu kaksi toimenpideohjelmaa valtioneuvoston periaatepäätöksen pohjalta. Toinen niistä käsittää maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalaan kuuluvat alueet, kuten valtion retkeilyalueet ja toinen ympäristöministeriön hallinnonalaan kuuluvat alueet eli luonnonsuojelualueet. Ylä-Lapin toimintaohjelmaan sisältyi Inarin retkeilyalueen perustaminen, joka tosin on viivästynyt alueella parhaillaan uudistettavana olevan osayleiskaavan vuoksi. Näillä näkymin retkeilyalue perustettaisiin vuoden 2006 aikana kaavan valmistuttua. Valtion retkeilyalueen toivotaan tuovan Inariin paitsi jonkin verran lisää valtion rahaa myös markkinointietua.
Saarelan mietinnössä esitettiin, että hakkuualueilta kerättäisiin hakkutähteet pois porojen laiduntamisen helpottamiseksi. Maa- ja metsätalousministeriö selvitti tämän toimenpiteen rahoitusmahdollisuuksia. Selvityksen mukaan kestävän metsätalouden rahoituslain tarkoittamia varoja eikä kauppa- ja teollisuusministeriön energiapuutukeen tarkoitettuja varoja ei voida käyttää kyseiseen tarkoitukseen. Sen sijaan Metsähallituksella on mahdollisuus hakkuutähteiden korjuuseen taloudellisesti kannattamattomanakin työnä, mikäli se katsotaan kokonaisuuden kannalta välttämättömäksi.
Tämän vuoden alusta tuli voimaan uusi laki Metsähallituksesta. Metsähallitus harjoittaa liiketoimintaa laissa säädettyjen yhteiskunnallisten velvoitteiden puitteissa, joita ovat mm. saamelaisten kulttuurin harjoittamisen edellytysten turvaaminen ja porotalouden huomioon ottaminen. Em. velvoitteet on sisällytetty maa- ja metsätalousministeriön Metsähallitukselle vuodeksi 2005 antamiin tulostavoitteisiin.
Ylä-Lapin metsä- ja porotalouden yhteensovittaminen ratkeaa pitkälti Metsähallituksen luonnonvarasuunnitelman päivittämisen yhteydessä. On syytä uskoa, että tässä seminaarissa esitetyt tutkimustulokset luovat pohjaa tuleville päätöksille, koska mm. professori Seija Tuulentien ryhmän tekemät haastattelut osoittavat, että paikalliset ihmiset luottavat tutkimustietoon. Viime kädessä elinkeinojen yhteensovittaminen onkin paikallisyhteisön asia. Tutkijat ja viranomaiset voivat kuitenkin omalta osaltaan olla luomassa puitteita yhteisen näkemyksen aikaansaamiseksi.
Lisätietoja
metsäneuvos Liisa Saarenmaa
Maa- ja metsätalousministeriö
puh. 040-752 3271
