Matkailun taloudellinen merkitys Inarissa ylivoimainen
– muut elinkeinot tasavertaisia

”Kun elinkeinoja laitetaan järjestykseen kokonaistuotoksen ja työllistävyyden perusteella, matkailu on Inarin merkittävin elinkeino. Se työllistää kaksi kertaa enemmän kuin muut luontoon pohjautuvat elinkeinot yhteensä ja kokonaistuotos on kolminkertainen. Muiden elinkeinojen vastaavat luvut eivät poikkea paljon toisistaan, mikä puoltaa sitä, että Inarissa kannattaa pyrkiä elinkeinojen yhteensovittamiseen” Jussi Pirkonen Metlasta kertoo. Hän on tutkinut elinkeinojen paikallistaloudellisia vaikutuksia Inarin kunnan alueella. Tutkimusaineistona on käytetty vuosien 2000-2002 keskiarvolukuja, ja tiedot on saatu Tilastokeskuksen tietokannasta sekä paikallisilta elinkeinonharjoittajilta.

Inarin elinkeinoista porotalous oli työvoimavaltaisin eli kokonaistuotosta kohden työllisyysvaikutus oli suurin. Porotalouden työllisyysvaikutus henkilötyövuosina oli 217, kun Metsähallituksen ja yksityisen metsätalouden yhteenlaskettu työllisyysvaikutus oli 123 henkilötyövuotta. Metsähallituksen metsätalouden työllistävä vaikutus oli huomattavasti suurempi kuin yksityisen sektorin, mikä johtui siitä, että Metsähallituksen hakkuista oli koneellistettu alle 10 %, ja hakkuut teetettiin inarilaisilla metsureilla. Puutuoteteollisuuden työllisti yhteensä 37 henkilötyövuotta (taulukko 1).

Kun tarkastellaan Inarin toimialojen kokonaistuotoksen ja työllisyyden bruttovaikutuksia, matkailun asema kunnan tärkeimpänä elinkeinona vahvistuu. Matkailun bruttotyöllisyysvaikutus oli 1053 henkilötyövuotta. Porotalouden bruttotyöllisyysvaikutus oli 240 henkilötyövuotta, Metsähallituksen metsätalouden 132 ja luontopalveluiden 65. Puutuotteiden jalostuksen bruttotyöllisyysvaikutus oli 66 henkilötyövuotta. Bruttovaikutuksilla kuvataan sitä, mitkä ovat seuraukset, jos toimialan tuotanto taloudessa loppuu tai toimialan tuotanto alkaa uutena toimintana nykyisessä laajuudessaan.

Taulukko 1. Matkailu on kaikilla tunnusluvuilla mitattuna taloudellisesti merkittävin elinkeino Inarissa. Työllisyysvaikutuksilla mitattuna seuraavaksi merkittävin on porotalous, mutta jos arvio tehdään kokonaistuotoksen perusteella toiselle paikalle sijoittuu Metsähallituksen metsätalous.

Toimiala	Kokonaistuotos (milj. euroa)	Kokonaistuotoksen bruttovaikutus (milj. euroa)
Porotalous	4.0	7.5
Luontopalvelut, Metsähallitus	3.2	7.1
Metsätalous, Metsähallitus	5.9	11.7
Metsätalous, yksityinen	3.1	5.4
Puutuotteiden jalostus	5.1	8.4
Matkailu	56.5	107.4

Toimiala	Työllisyys (henkilötyö- vuotta=htv)	Työllisyyden bruttovaikutus (htv)
Porotalous	217	240
Luontopalvelut, Metsähallitus	38	65
Metsätalous, Metsähallitus	91	132
Metsätalous, yksityinen	32	47
Puutuotteiden jalostus	37	66
Matkailu	703	1 053

Metsähallituksen luontopalvelut ja metsätalous loivat tuotosyksikköä kohden eniten kysyntää ja työpaikkoja muille toimialoille Inarin kunnassa. Porotalouden tuotantokerroin oli vain aavistuksen verran pienempi kuin matkailun. Matkailun tuotantokerrointa nosti turistien tuoma paikallistalouden ulkopuolinen raha, mutta vähensi paikallistalouden ulkopuolisen työvoiman käyttö. Paikallistalouden ulkopuolisten urakoitsijoiden käyttö yksityismetsien hakkuissa laski toimialan tuotantokerrointa.

Kuva 1. Toimialojen aiheuttamia kokonaisvaikutuksia kuvattiin tuotantokertoimen avulla.

Tutkimus kuuluu Ylä-Lapin metsien kestävä käyttö –pilottihankkeeseen , joka aloitettiin vuoden 2004 alussa ja päättyy huhtikuussa 2005.

 Lisätietoja
Tutkija Jussi Pirkonen
Metla, Rovaniemen tutkimusasema
Puhelin 040 7541218
Sähköposti: jussi.pirkonen @ metla.fi

Erikoistutkija Mikko Hyppönen
Metla, Rovaniemen tutkimusasema
Puhelin 010211 4420
Sähköposti: mikko.hypponen @ metla.fi