Luonnonkäyttömuotojen merkitys
Ylä-Lapin kotitalouksissa

Tutkimuksessa selvitettiin luontaiselinkeinojen (kalastus, keräily, metsästys, porotalous) ja metsää hyödyntävien elinkeinojen (metsätalous ja matkailu) laajuutta ja yleisyyttä Ylä-Lapin kotitalouksissa, sekä Ylä-Lapin luonnonkäyttöön liittyvien mielipiteiden yhteyttä eri elinkeinojen harjoittamiseen. Tutkimuksessa mukana olevien kotitalouksien (789 taloutta) jäsenet edustavat yhtä viidesosaa Ylä-Lapin asukkaista. Seuraavassa esitellään tuloksia kotitalouksien luonnonkäytön osalta.

Kolme neljästä ylälappilaisesta kotitaloudesta harjoittaa joko keräilyä tai kalastusta, tai kumpaakin rinnakkain. Keskimäärin yksi keräilyä harjoittava kotitalous kerää vuodessa noin 97 kiloa marjoja ja 18 kiloa sieniä vuodessa. Kotitalouksien keskimääräinen vuotuinen kalansaalis on 91 kiloa vuodessa. Keräilyyn käytetään aikaa keskimäärin 18 päivää ja kalastukseen keskimäärin 26 päivää vuodessa. Keräilyn arvo on noin 400 euroa vuodessa keräilyä harjoittavaa kotitaloutta kohti. Kalastuksen arvo on noin 110 euroa vuodessa yhtä kalastavaa kotitaloutta kohti. Taulukossa 1 on verrattu kotitalouskohtaista marjastusta valtakunnalliseen keskiarvoon.

Taulukko 1. Ylälappilaisten kotitalouksien marjasadot verrattuna Suomen keskiarvoon (vertailuluvut: Saastamoinen, Kangas, Aho 2000).

Poiminta keskimäärin / kotitalous Ylä-Lapissa ja koko Suomessa
Marjalaji	Poiminta keskimäärin kg / kotitalous Ylä-Lapissa	Poiminta keskimäärin kg / kotitalous koko Suomessa
Hilla	38,3	3,0
Mustikka	16,5	8,2
Puolukka	35,2	12,0
Muut	5,9	1,4
Yhteensä:	95,8	24

Lähes puolet ylälappilaisista kotitalouksista harjoittaa metsästystä. Metsästykseen kotitaloudet käyttivät keskimäärin 24 päivää vuodessa. Riekonpyynti oli yleisintä Enontekiöllä, jossa riekkoja pyydettiin keskimäärin 80 kappaletta yhtä metsästävää kotitaloutta kohti. Enontekiöllä oli myös eniten yli 100 riekkoa vuodessa pyytäviä kotitalouksia. Ylä-Lapin alueelta vastanneiden kotitalouksien joukossa oli yhteensä 38 kotitaloutta, jotka pyysivät yli 100 riekkoa vuodessa ja joiden voidaan olettaa myyvän ainakin osan pyytämistään riekoista eteenpäin yksityisille tai tukkukauppiaalle. Metsästyksen arvo on noin 550 euroa vuodessa metsästävää kotitaloutta kohti.

Vastanneista kotitalouksista 95 sai tuloja porotaloudesta. Kotitalouksien keskimääräinen kotitalouskohtainen lihantuotanto oli noin 1378 kg vuodessa ja työpäiviä porotaloudessa tehtiin keskimäärin 104 päivää vuodessa kotitaloutta kohti. Näillä kotitalouksilla tulot porotaloudesta edusti keskimäärin 30 prosenttia vuotuisista bruttotuloista.

Metsätaloudesta kantoraha- tai palkkatuloja sai 104 kotitaloutta. Näillä kotitalouksilla metsätaloustulojen osuus bruttotuloista oli keskimäärin 33 prosenttia. Työpäiviä metsätaloudessa tai -teollisuudessa näille kotitalouksille kertyi noin 95 päivää vuodessa. Kotitalouksista 279 ilmoitti omistavansa metsää, metsäomistuksesta suurin osa sijoittui Inarin ja Enontekiön kuntiin. Polttopuuta ylälappilaiset kotitaloudet käyttivät keskimäärin 10 kuutiota vuodessa yhtä kotitaloutta kohti.

Matkailusta sai tuloja 117 kotitaloutta. Matkailua harjoittavilla kotitalouksilla toimialan osuus bruttotuloista oli keskimäärin 44 prosenttia. Keskimäärin nämä kotitaloudet tekivät matkailualalla 179 työpäivää vuodessa. Majoitus ja ”muut” matkailutoiminnot, mm. liikennöinti, kuljetuspalvelut, ohjelmapalvelut ja opastus, olivat yleisimpiä matkailutoimialan harjoittamisen muotoja.

Taulukoissa 2 ja 3 on esitetty kyselyn perusteella laskettu ylälappilaisen ja inarilaisen kotitalouden yhteenlaskettu luonnonkäytön arvo keskimäärin vuodessa (arvio tehty 527 inarilaisen, 112 utsjokelaisen ja 145 enontekiöläisen kotitalouden tietojen perusteella). Tarkasteluun on otettu mukaan keräily, kalastus, metsästys ja polttopuun käyttö. Kotitalouksien luonnonkäytön yhteenlaskettu vuotuinen arvo Ylä-Lapissa on kyselyn perusteella yli kolme miljoonaa euroa (3,6 milj. eur). Vaikka luonnosta eläminen olisikin vähenemässä, metsien monikäytöllä on paikallisille suuri merkitys. Ylälappilaiset kotitaloudet käyttävät luontoa laajasti hyväkseen ja viettävät luonnossa paljon aikaa. Eri toimintojen yhteensovittamisessa olisikin muistettava myös metsien monikäytön merkitys paikkakuntalaisille.

Taulukko 2. Ylälappilaisten kotitalouksien luonnonkäytön arvo keskimäärin vuodessa (eur/vuosi).

Ylälappilaisen kotitalouden keskimääräinen luonnonkäytön arvo vuodessa
	Arvo (eur) / toimintoa harjoittava kotitalous	Arvo (eur) / ylä-lappilainen kotitalous
Keräily
Marjasato	401	297
Sienisato	72	53
Kalasaalis	110	73
Riistasaalis	553	257
Polttopuun käyttö m3 / vuosi	125	125
Yhteensä:		805

Taulukko 3. Inarilaisten kotitalouksien luonnonkäytön arvo keskimäärin vuodessa (eur/vuosi).

	Arvo /toimintoa harjoittava kotitalous	Arvo / inarilainen kotitalous
Keräily
Marjasato	219	160
Sienisato	63	46
Kalasaalis	104	68
Metsästys	476	217
Polttopuun käyttö m3 / vuosi	122	122
Yhteensä:		613

Lisätietoja

Tutkija Paula Morri
Metla, Rovaniemen tutkimusasema
Puhelin 050 541 8449
Sähköposti paula.morri @ helsinki.fi

Erikoistutkija Mikko Hyppönen
Metla, Rovaniemen tutkimusasema
Puhelin 059 391 4420
Sähköposti mikko.hypponen @ metla.fi