Toiminnot vakiintuivat ja laajenivat nopeasti
Suonenjoen metsänviljelyn koeasema perustettiin vuonna 1968, samoihin aikoihin aloitti toimintansa myös Suonenjoen taimitarha. Toiminta laajeni melko nopeasti ja uusia toimitiloja tarvittiin. Uusi asemarakennus valmistui vuonna 1972. Rakennuksen kävi vihkimässä presidentti Urho Kekkonen.
Metsänhoidon ohella koeaseman osaamisalue laajeni vähitellen metsäpatologiaan, metsäteknologiaan, resistenssijalostukseen, metsämaatieteeseen, entomologiaan, metsäsuunnitteluun ja ekofysiologiaan. Vuonna 1975 aloitettu metsäteknologian tutkimus käsitti pian myös taimitarhateknologian, puunkorjuun ja metsätyön ergonomian.
 |
|
Suonenjoella on tehty taimitarhatyötä kymmeniä vuosia.
Kuva: Tuomas Heiramo. |
|
Vuonna 1981 koeasema muutettiin laaja-alaiseksi ja hallinnollisesti itsenäisemmäksi tutkimusasemaksi. Samalla kansanedustaja Toivo Yläjärvi vihki taimitarhan lisärakennuksen ja siihen liittyvän läpi vuoden toimivan kasvihuoneen käyttöön.
Vuonna 1989 valmistui hallirakennus, joka on suuresti tehostanut taimituotantoa ja taimitarhateknistä kehittämistyötä. Hallirakennuksessa on ajanmukaiset tilat paakkutaimien käsittelylle, kylmävarasto, korjaushalli sekä työntekijöiden sosiaalitilat.
Vuonna 1990 vanha taimituotantohalli ja kylmävarasto saneerattiin laboratorioksi, työhuoneiksi ja auditorioksi. Suonenjoen asemalle pystytettiin pysyvä metsäntuhonäyttely ja perustettiin puulajipuisto.
Merkittävä työllistäjä Suonenjoella
Suonenjoen toimipaikan johtajina ovat olleet ”Suomen koivututkija” Jyrki Raulo, Risto Rikala, Paavo Pelkonen, Pertti Harstela ja Heikki Smolander. Nykyisin Suonenjoen toimipaikan asiakaspäällikkönä toimii Leo Tervo.
Aseman henkilöstön määrä on kasvanut alkuaikojen muutamasta tutkijasta ja tutkimusta avustavasta henkilöstä huomattavasti. Nykyisin toimipaikassa työskentelee 50 henkeä, joista parikymmentä on tutkijoita. Kesän kasvukauden aikana henkilöstömäärä lisääntyy melkein puolella aktiivisten kenttätutkimus- ja taimitarhatoimintojen takia.
Seminaareja, merkkipaaluja
Suonenjoen Metlassa on pidetty lukuisia kotimaisia ja kansainvälisiä tapahtumia. Vuosittain toimipaikassa käy vierailevia tutkijoita, myös kansainvälistä tutkimusyhteistyötä tehdään vilkkaasti.
Vuonna 1998 asema täytti 30 vuotta. Aseman henkilökunta juhli merkkipäiviä Ruunaan koskella Pohjois-Karjalassa koskenlaskun merkeissä. Kymmentä vuotta myöhemmin, 40-vuotispäivänä, yksikössä järjestettiin kansainvälinen seminaari.
Metsänviljelyn tutkimusyksikkö
Suonenjoen toimipaikka on viime aikoina profiloitunut selkeästi metsänviljelyn tutkimusyksiköksi. Erikoistumista tukee tutkijoiden ja tutkimushenkilökunnan osaaminen sekä laboratorioiden ja tutkimustaimitarhan muodostama kokonaisuus. Viimeisimpänä ydintoimintaan liittyvänä uudistuksena yksikköön on perustettu siemenlaboratorio 2000-luvun alkupuolella.
Taimitarhan puolella tuotetaan noin 1,5 miljoonaa tainta vuodessa. Taimituotanto mahdollistaa alan tutkimuksen ja tulosten testaamisen käytännössä. Taimitarhaosaamiseen liittyy taimitarhojen tietopalvelu, joka välittää tutkimustietoa alan toimijoille.
Vuoden 2010 alusta alkaen Metlassa on neljä alueyksikköä, Etelä-Suomi, Itä-Suomi, Länsi-Suomi ja Pohjois-Suomi. Suonenjoen ja Punkaharjun toimipaikat ovat osa Itä-Suomen alueyksikköä, jonka keskus on Joensuussa. |