<?xml version="1.0" encoding="ISO-8859-1"?>
<rss version="2.0" xmlns:dc="http://purl.org/dc/elements/1.1/">
  <channel>
    <title>Metsäntutkimuslaitos Metla - Julkaisut</title>
    <link>http://www.metla.fi/</link>
    <description>Metsäntutkimuslaitoksen julkaisuja</description>
    <pubDate>Thu, 09 Feb 2012 13:20:02 +0200</pubDate>
    <docs>http://blogs.law.harvard.edu/tech/rss</docs>
    <managingEditor>erkki.kauhanen@metla.fi (Erkki Kauhanen)</managingEditor>
    <webMaster>mika.galkin@metla.fi (Mika Galkin)</webMaster>
    <category>Publications</category>
    <ttl>3600</ttl>
    <generator>rss.pl</generator>
    <image>
        <url>http://www.metla.fi/img/metlav73x16.gif</url>
        <title>Metsäntutkimuslaitos Metla - Julkaisut</title>
        <link>http://www.metla.fi/julkaisut/</link>
    </image>
    <language>fi</language>
    <item>
      <title><![CDATA[ Kuljettajaa opastavat älykkäät järjestelmät ja niiden käyttö koneellisessa puunkorjuussa ]]></title>
      <link>http://www.metla.fi/julkaisut/workingpapers/2012/mwp223.htm</link>
      <guid>http://www.metla.fi/julkaisut/workingpapers/2012/mwp223.htm</guid>
      <description><![CDATA[ Työkoneiden automaatioasteen lisäämisestä huolimatta ihmisen rooli työkoneiden ohjauksessa on säilynyt  merkittävänä ja kuljettajan merkitys korostuu erityisesti metsäkonetyöskentelyssä. Kuljettajaa opastavien älykkäiden järjestelmien arvioidaan lisäävän koneelliseen puunkorjuun tuottavuutta. Opastavien järjestelmien tutkimus- ja kehitystyötä on tehty pitkähkön aikaa muun muassa auto- ja lentokoneteollisuudessa. Työkoneisiin kuljettajaa opastavia järjestelmiä on otettu käyttöön laajemmin vasta viime vuosina. Metsäkonetyössä opastuksesta voisi olla hyötyä erityisesti kokemattomille kuljettajille, joilla työn laatu ja tuottavuus sekä konetta säästävä hallittu käyttö eivät vielä ole kokeneempien kuljettajien tasolla. Kuitenkin myös kokeneet kuljettajat voisivat todennäköisesti saada merkittävää hyötyä joihinkin työnsä osa-alueisiin.

Tässä raportissa esitetään yleiskuva kuljettajaa opastavien älykkäiden järjestelmien lähtökohdista, toimintaperiaatteista ja käyttökohteista teollisuuden toimialoilla. Kirjallisuustutkimus kokoaa tuoreimman tiedon ja käsityksen opastavien järjestelmien vaikutuksista itse kuljettajaan sekä työ- ja ajosuoritukseen. Järjestelmien toimintaan olennaisesti liittyvää aistinteknologiaa on myös tuotu esille.

Tietojärjestelmien ja aistinteknologian kehittyminen on mahdollistanut koneen ja kuljettajan toimintojen sekä ympäristön tarkemman monitoroinnin. Kerätyn tiedon käsittely ja siitä jalostettu palaute ja opastus kuljettajalle muun muassa työn suunnittelua ja päätöksentekoa avustavien karttaopasteiden sekä työmenetelmä ja -tekniikkaopasteiden avulla tarjoavat kuljettajalle mahdollisuuden tehokkaampaan ja laadukkaampaan työhön. Useimmat työkoneen tai ajoneuvon kuljettajat toivovat saavansa enemmän opastusta ja palautetta työstään. Käyttäjäkokemukset opastavista ja puoliautomaattisista järjestelmistä ovat olleet positiivisia ja järjestelmien tuoman hyödyn on todettu olevan merkittävä. Kuljettajaa opastavan järjestelmän suunnittelussa on kuitenkin harkittava tarkkaan, missä muodossa järjestelmä otetaan käyttöön, jotteivät järjestelmän käytöstä aiheutuvat mahdolliset negatiiviset haittavaikutukset kumoa järjestelmän tuomia hyötyjä.

-

Despite of increased degree of automation, the importance of human operator is still high in mechanized logging. In the future, semi-automation and intelligent operator tutoring systems are expected to increase the productivity of logging operations. Intelligent operator tutoring systems could ease the work and improve its quality especially for inexperienced operators, although more experienced operators are also expected to benefit in some areas of the work.

This report presents the state of the art of the operator tutoring/assisting systems in varying sectors of industry. Technology of automation and tutoring systems, some latest innovations and results of human-computer interaction and human feedback on tutoring systems are presented.

During the last decades, investments in operator tutoring system R&D have been large particularly in traffic and transportation sector. The development of sensoring, data transferring and information technology have enabled automatic monitoring of machine functions, operator action and operating environment with increasing accuracy and reliability. Efficient data handling and analyzing provide information for the operator tutoring systems easing the planning and decision making tasks of machine operators.

Most of the operators are willing to receive more feedback concerning their work. Intelligent assisting and feedback systems have mainly received positive response from the users. Potential negative effects should still be carefully taken into account in system development.
 ]]></description>
      <dc:creator><![CDATA[ Väätäinen, Kari, Ikonen, Tanja, Ala-Ilomäki, Jari, Sirén, Matti, Lamminen, Sami, Asikainen, Antti ]]></dc:creator>
      <dc:subject><![CDATA[ kuljettajaa opastava järjestelmä, automaatio, aistinteknologia, käyttäjäkokemus | operator tutoring system, automation, sensor technology, human feedback ]]></dc:subject>
      <dc:date>2012-02-09T09:00:00+02:00</dc:date>
    </item>
    <item>
      <title><![CDATA[ Kuljettajaa opastavien järjestelmien tarve ja hyötypotentiaali koneellisessa puunkorjuussa ]]></title>
      <link>http://www.metla.fi/julkaisut/workingpapers/2012/mwp224.htm</link>
      <guid>http://www.metla.fi/julkaisut/workingpapers/2012/mwp224.htm</guid>
      <description><![CDATA[ Koneellisessa puunkorjuussa kuljettajan vaikutus työn tuottavuuteen on merkittävä. Samanlaisella kalustolla ja yhdenmukaisissa korjuuolosuhteissa kokeneiden hakkuukoneenkuljettajien tuottavuus kokemattomiin verrattuna voi olla kaksin- tai jopa kolminkertainen. Myös työurallaan pitkään toimineiden, kokeneiden kuljettajien
tuottavuustasojen on todettu poikkeavan jopa 40 % samanlaisilla leimikoilla. Keinoja kokemattomien ja osinkokeneiden kuljettajien tuottavuuden ja työjäljen parantamiseksi sekä työssäoppimisen tehostamiseksi kaivataan kipeästi. Kuljettajaa opastavilla järjestelmillä voidaan antaa kuljettajalle lisäinformaatiota ja tukea vaihtelevissa päätöksentekotilanteissa ja esimerkiksi ehdottaa kuhunkin työtilanteeseen paremmin soveltuvia ja tehokkaampia työtekniikoita. Opastavien järjestelmien avulla voidaan vähentää työn psyykkistä kuormitusta, pienentää kuljettajien tuottavuuseroja ja lyhentää työssäoppimisaikaa. 

Kyselytutkimuksella selvitettiin kuljettajaa opastavien järjestelmien tarvetta ja hyötypotentiaalia, koneellisen puunkorjuun ongelmia sekä kokemattomien kuljettajien keskimääräistä työssäoppimisaikaa ja tuottavuuseroa kokeneisiin kuljettajiin verrattuna. Kyselyn kohderyhmänä oli metsäkoneenkuljettajia, puunkorjuuyrittäjiä sekä
koneellisen puunkorjuun kuljettajakoulutusta tarjoavien oppilaitosten opettajia ja opiskelijoita. Tutkimuksen perusteella metsäkoneenkuljettajaa opastaville järjestelmille on tarvetta. Kyselyssä esitetyt opastuskohdat saivat vastaajilta arvioita arvosanoilla ”hieman tarpeellinen,…, erittäin tarpeellinen”. Yksikään
esitetty kohta ei saanut vastaajilta arviota ”ei lainkaan tarpeellinen”. Tarpeellisimmiksi opastuskohdiksi hakkuutyössä vastaajat nostivat erityisesti kohtia, joihin on jo tarjolla opastusta metsäkoneissa. Näitä olivat muun muassa erityiskohteiden sijainnit sekä leimikon ja kuvion rajat. Lähikuljetuksessa vastaajat kokivat tarpeellisimmiksi ajouraston kulkukelpoisuuden opastuksen, puutavaran paikannuksen leimikolla sekä tienvarsivarastojen sijaintien opastuksen. Yrittäjävastausten perusteella kokemattoman kuljettajan työssäoppimisaika oli keskimäärin 15,6 kuukautta ja tuottavuus noin 40 % kokeneen kuljettajan vastaavasta.
Kuljettajat haluaisivat enemmän palautetta työstään, sillä heidän on vaikea arvioida esimerkiksi oman työtekniikkaansa tehokkuutta. Opastuksesta hyötyisivät eniten uudet ja vähän kokemusta omaavat kuljettajat, joilla ei vielä ole työkokemuksen tuomaa rutiinia päätöksentekotilanteissa ja koneen kuljettamisessa.

-

Cut-to-length (CTL) harvesting with sophisticated forest machines in Nordic logging conditions requires high level of operator expertise and skill. On-the-job learning period to reach the ultimate level of productivity can be up to 1 to 2 years. Intelligent operator tutoring systems could ease the work and improve its quality especially for inexperienced operators, although more experienced operators are also expected to benefit in some areas of the work. In varying situations and conditions of logging, operator tutoring system is seen as a potential instrument for a) decreasing decision making related strain and uncertainty, b) promoting cost efficient work methods and techniques, and c) guiding the operator towards efficient yet gentle way to operate the machine.

The aim of the study was to point out the potential of computer-based assistance in several elements of the harvesting operation - both in cutting and forwarding. A survey was conducted amongst forest machine operators, logging entrepreneurs, as well as students and teachers of vocational schools for mechanized harvesting. According to the results, forest machine operators were fairly willing to receive real-time intelligent assistance and guidance. Harvester operators preferred tutoring and guidance in locating protected areas on logging sites, locating cutting borders and monitoring harvesting damages. Forwarder operators needed guidance in locating roadside storages, information on the trafficability of strip road network and assistance in locating cut timber on the site.
 ]]></description>
      <dc:creator><![CDATA[ Ylimäki, Rami, Väätäinen, Kari, Lamminen, Sami, Sirén, Matti, Ala-Ilomäki, Jari, Ovaskainen, Heikki, Asikainen, Antti ]]></dc:creator>
      <dc:subject><![CDATA[ opastavat järjestelmät, metsäkoneenkuljettaja, koneellinen, puunkorjuu, tuottavuus | operator tutoring system, forest machine operator, mechanised logging, productivity

 ]]></dc:subject>
      <dc:date>2012-02-03T09:00:00+02:00</dc:date>
    </item>
    <item>
      <title><![CDATA[ Renewable Energy and Climate Policies: Studies in the Forest and Energy Sector ]]></title>
      <link>http://www.metla.fi/dissertationes/df136.htm</link>
      <guid>http://www.metla.fi/dissertationes/df136.htm</guid>
      <description><![CDATA[ Uusiutuvan energian tukipolitiikka ja ilmastopolitiikka: Tutkimuksia metsä- ja energiasektoreilla

Väitöskirja tarkastelee energia- ja ilmastopolitiikan ohjauskeinojen vaikutuksia metsä- ja energiasektoreihin. Työtä on motivoinut huoli ilmastonmuutoksesta ja erityisesti Euroopan unionin asettamat ilmasto- ja energiapoliittiset tavoitteet. Suomessa metsä- ja energiasektori ovat avainasemassa näiden tavoitteiden saavuttamisessa. 

Työn tavoitteena on määrittää, kuinka energia- ja ilmastopolitiikan ohjauskeinot vaikuttavat metsä- ja energiasektoreiden toimintaan ja vertailla eri ohjauskeinojen vaikutuksia keskenään. Ilmastopolitiikan ohjauskeinoista työssä keskitytään päästökauppaan. Energiapolitiikan ohjauskeinoista tarkastellaan erilaisia metsäpohjaista uusiutuvaa energiaa tukevia instrumentteja. Väitöskirjan menetelmänä on mikrotaloustieteeseen perustuva numeerinen mallinnus ja sovelluksissa keskitytään Suomen tilanteen tarkasteluun. Väitöskirjan osatutkimukset käsittelevät puun ja turpeen yhteispolttoa, nestemäisen biopolttoaineen tuotantoa ja ilmastopolitiikan vaikutuksia massa- ja paperiteollisuuteen.

Väitöskirjan tulokset osoittavat että puupohjaista uusiutuvaa energiaa tukevilla ohjauskeinoilla voi olla odottamattomia negatiivisia vaikutuksia. Jos syöttötariffi on käytössä päästökauppajärjestelmän kanssa, niin tietyissä tuotantolaitoksissa uusiutuvan energian tuotanto saattaa laskea, kun päästöluvan hinta nousee. Biopolttoaineen tuotannossa investointituen käyttö aiheuttaa valtiolle korkeita tukimaksuja ja muita negatiivisia vaikutuksia muihin ohjauskeinoihin verrattuna. Työ osoittaa myös, että ainakin alueellisten päästömarkkinoiden tapauksessa täydellinen kilpailu on ilmastonäkökulmasta kannatettavin puumarkkinamuoto.

Johtopäätöksenä voidaan esittää, että puupohjaisen uusiutuvan energian tukimuotona kannattaa käyttää keinoja, jotka tukevat suoraan uusiutuvan energian lopputuotantoa (esimerkiksi tuotantotuki tai syöttöpreemio). Väitöskirjan tulosten perusteella tukitaso on suositeltavaa sitoa päästöluvan hintaan tai lopputuotteen substituutin hintaan. Väitöskirja osoittaa myös, että uusiutuvan energian tukipolitiikkaa suunniteltaessa tulisi politiikan tavoitteiden olla selkeitä ennen kuin ohjauskeinoista päätetään. ]]></description>
      <dc:creator><![CDATA[ Kangas, Hanna-Liisa ]]></dc:creator>
      <dc:subject><![CDATA[ bioenergia, yhteispoltto, päästökauppa, energiapolitiikka, mallinnus, osittaistasapaino ]]></dc:subject>
      <dc:date>2012-01-19T09:00:00+02:00</dc:date>
    </item>
    <item>
      <title><![CDATA[ Luontomatkailuyritystoiminnan laajuus: Internet-aineistoon pohjautuva selvitys ]]></title>
      <link>http://www.metla.fi/julkaisut/workingpapers/2011/mwp217.htm</link>
      <guid>http://www.metla.fi/julkaisut/workingpapers/2011/mwp217.htm</guid>
      <description><![CDATA[ Luontomatkailu voidaan määritellä käsittämään lähes kaiken luontoon tukeutuvan matkailun tai se voidaan rajata hyvin tiukasti koskemaan ainoastaan ei-motorisoitua matkailua luonnossa. Määrittelyn moninaisuus on yksi syy siihen, että luontomatkailuyritysten lukumäärää tai niiden merkitystä nykytilan¬teessa ei tunneta.
Tässä luontomatkailuyrityksiä koskevassa raportissa on esitetty sekä kansainvälisiä että kotimaisia matkailun ja luontomatkailun määritelmiä. Niihin tukeutuen rajattiin luontomatkailuyritys sellaiseksi yritykseksi, jonka toiminnalle luonto tuo kilpailuetua.

Internetistä kerätyn aineiston ja yrityksille tehdyn kirjekyselyn ennakkotulosten avulla raportissa on arvioitu luontomatkailuyritysten lukumääriä perustuen valittuun määritelmään eri toimialoilla ja verrattu niitä mm. Tilastokeskuksen yritys- ja toimipaikkatilastojen lukumääriin. Tutkimuksen perusteella havaitaan, että yrittäjän oma näkemys luontosuhteen merkityksestä yrityksen toiminnan kannalta on hyvin tärkeässä asemassa arvioitaessa luontomatkailuyritysten määriä eri toimialoilla. Arviot yritysten lukumääristä vaihtelivat suuresti sen mukaan kuinka vahvasti yrityksen toiminta yrittäjän mielestä perustuu luonnon läheisyyteen tai luontoon sinänsä. Pelkästään luonnon mainintaan yritysten kotisivuilla perustuvan arvion mukaan Suomessa toimisi yhteensä noin 8 000 luontomatkailuyritystä. Jos yritysten toiminnan edellytetään perustuvan vahvasti luontoon yrittäjän omasta näkökulmasta, arvioidaan luontoyritysten lukumääräksi noin 3 000, mikä on noin 40 prosenttia internet-aineistosta arvioidusta yritysten määrästä. Ravitsemusala ei ole mukana arvioissa. Tutkimuksen mukaan Suomessa toimisi enemmän matkailuyrityksiä kuin tilastokeskuksen tilastot ja arviot antavat olettaa. Tilastoinnin ulkopuolelle jää runsaasti, ainakin noin 3 000 yritystä, koska yritykset tilastoituvat luultavasti muille toimialoille päätoimialansa mukaan. Myös luontomatkailun osuus saattaa olla aiemmin arvioitua suurempi. Työ oli esitutkimusluonteinen ja aineisto kerättiin ennen kaikkea jatkotutkimuksia varten. Jatkotutkimuksissa on tarkoituksena selvittää luontomatkailuyritysten toimintaa ja toimintaympäristön merkitystä yrityksille. ]]></description>
      <dc:creator><![CDATA[ Petäjistö, Leena, Selby, Ashley ]]></dc:creator>
      <dc:subject><![CDATA[ Matkailuelinkeino, luontomatkailu, matkailuyritys ]]></dc:subject>
      <dc:date>2012-01-18T09:00:00+02:00</dc:date>
    </item>
    <item>
      <title><![CDATA[ Metlan rooli monimuotoisuustutkimuksen kentässä ]]></title>
      <link>http://www.metla.fi/julkaisut/workingpapers/2012/mwp220.htm</link>
      <guid>http://www.metla.fi/julkaisut/workingpapers/2012/mwp220.htm</guid>
      <description><![CDATA[ Maankäytön muutokset, uusien energiamuotojen hyödyntäminen ja ilmastonmuutos ovat merkittävimmät tekijät, jotka vaikuttavat metsäluonnon monimuotoisuuteen. Ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi ja monimuotoisuuden turvaamiseksi on laadittu kansainvälisiä sopimuksia ja toimintaohjelmia, joiden toteuttamisella on ekologisten vaikutusten lisäksi vaikutusta muiden maankäyttömuotojen toimintaedellytyksiin ja siten koko yhteiskuntaan. Uusia tutkimustarpeita nousee paitsi uusien ympäristöön kohdistuvien paineiden myötä, myös sitä mukaa kuin uusia ohjauskeinoja kehitetään, koska erilaiset sopimukset ja toimintaohjelmat edellyttävät niihin liittyvää tutkimusta ja seurantaa.

Tämä raportti tarkastelee Metlan monimuotoisuustutkimuksen asemaa ja vaikuttavuutta kotimaisessa ja kansainvälisessä tutkimuskentässä. Samalla raportti toimii taustaselvityksenä Metlan monimuotoisuustutkimuksen strategialle, joka valmistui vuonna 2011. Raportti mm. kartoittaa Metlan osallistumista monimuotoisuutta koskeviin tutkimusohjelmiin ja -verkostoihin, monimuotoisuustutkimuksen organisointia Metlassa, tuotetuttuja alan julkaisuja sekä tarkastelee monimuotoisuustutkimuksen käytännön vaikuttavuutta yhteiskunnassa. Lisäksi raportti pohtii monimuotoisuustutkimuksen heikkouksia ja mahdollisuuksia sekä vetää yhteen Metlan sisältä ja organisaation ulkopuolelta esiin kumpuavat alan tutkimustarpeet.

Tällä hetkellä merkittävin kotimainen monimuotoisuuteen liittyvä ohjelma on METSO 2008-2016 -toimintaohjelma, jossa Metlalla on  päävastuu ohjelman taloudellisten ja sosiaalisten vaikutusten seurannasta. Metlan keskeisin monimuotoisuuden seurantahanke on Valtakunnan metsien inventointi (VMI), joka tuottaa maan kattavaa Suomen metsävaroista, metsien omistussuhteista, terveydentilasta, monimuotoisuudesta ja hiilivaroista. Vuosina 2000-2010 Metla tuotti Helsingin yliopiston jälkeen eniten metsäluonnon monimuotoisuuteen liittyviä kansainvälisiä referoituja julkaisuja Suomessa.

Metlan monimuotoisuustutkimuksen vahvuutena ovat monitieteisyys, maanlaajuiset pitkäkestoiset seurantaverkostot, osaava tutkimusta avustava henkilökunta sekä hyvät yhteydet tiedon loppukäyttäjiin. Edelleen kehitettävää on eri tieteenaloja edustavien tutkijoiden yhteistyön lisäämisessä sekä tutkimusaineiston hyödyntämisessä. Ulkopuolista rahoitusta koskevan kilpailun lisääntyessä yhteistyö ja työnjako LYNET-verkostossa sekä yliopistojen kanssa on keskeisellä sijalla. Monimuotoisuustutkimus on osa Metlan toista strategista vaikuttavuusaluetta; metsät ja yhteiskunta, mikä edellyttää monitieteistä tutkimusta. Metlan hyvät ja suorat yhteydet tiedon loppukäyttäjiin kuten ministeriöihin (MMM, YM), Metsähallitukseen, metsäkeskuksiin ja muihin metsäalan organisaatioihin sekä kuntiin takaavat sen, että tutkimuksella on suuri yhteiskunnallinen merkitys ja hyödynnettävyys. Tämä selkeyttää Metlan roolia työnjakoa verrattuna yliopistoihin, joiden painopiste on teoreettisessa ja perustutkimuksessa.

Monimuotoisuustutkimuksen rooli monitieteisenä, luonnontieteisiin sekä talous- ja yhteiskuntatieteisiin perustuvana kokonaisuutena kehittyy Metlassa edelleen, sillä näin tutkimuksen tieteellinen edistyminen ja soveltamismahdollisuudet taataan parhaiten. Tieto monimuotoisuuden merkityksestä luonnolle ja ihmisen hyvinvoinnille on pohjana, kun arvioidaan, millainen on metsäluonnon tulevaisuus muuttuvan ilmaston ja lisääntyvän maankäytön paineessa, millä tavoin negatiivisia muutoksia voitaisiin parhaiten lieventää, ja miten toimenpiteet heijastuvat yhteiskuntaan.
 ]]></description>
      <dc:creator><![CDATA[ Tolvanen, Anne, Siitonen, Juha ]]></dc:creator>
      <dc:subject><![CDATA[ biodiversiteetti, ekosysteemipalvelut, monimuotoisuus, monitieteisyys, tutkimuksen vaikuttavuus ]]></dc:subject>
      <dc:date>2012-01-17T09:00:00+02:00</dc:date>
    </item>
    <item>
      <title><![CDATA[ Effects of taxes and climate policy instruments on harvesting of managed forests and on tropical deforestation ]]></title>
      <link>http://www.metla.fi/dissertationes/df139.htm</link>
      <guid>http://www.metla.fi/dissertationes/df139.htm</guid>
      <description><![CDATA[ Verojen ja ilmastopolitiikkavälineiden vaikutukset tasaikäisen metsän korjuuseen ja trooppiseen metsäkatoon

Tässä väitöskirjassa selvitetään verojen ja metsien ilmastopalveluita säätelevien politiikkavälineiden vaikutuksia. Väitöskirja koostuu yhteenveto-osasta ja neljästä artikkelista.  Artikkelit (I) ja (II) tutkivat verojen vaikutusta tasaikäisesti hoidetun metsän hoitopäätöksiin ottamalla huomioon metsänomistajien ympäristöarvot ja iän. Artikkelit (III) ja (IV) analysoivat hiilensidontaan liittyviä politiikkavälineitä trooppisten metsien vähenemisen hidastamiseksi.
 Artikkeli (I) osoittaa, että verotuksen vaikutukset puun myynteihin riippuvat metsänomistajien ympäristöarvostusten voimakkuudesta. Tämän vuoksi olisi hyödyllistä kehittää menetelmiä, joiden avulla voitaisiin arvioida tai mitata metsänomistajien ympäristöarvostuksia. 
Artikkeli (II) puolestaan osoittaa, että metsänomistajien ikä vaikuttaa kulutuksen ja perinnöksi jäävän varallisuuden suhteellisiin määriin. Lisäksi artikkeli osoittaa, että pääomatulojen verotuksen ja perintöveron vaikutukset muuttuvat metsänomistajan iän myötä. Artikkelin (III) mukaan metsätulojen ja maanviljelystä saatavien tulojen verotus saattaa yksinään käytettynä olla tehoton ohjauskeino trooppisen metsäkadon hidastamisessa. Hiilimaksut voivat täydentää verotusta, ja tehokas politiikka metsäkadon torjumiseksi olisi suunnattava samanaikaisesti metsien käyttöön ja maanviljelyyn. Artikkeli (IV) tarkastelee hiilikompensaatiopolitiikan ja tuloverotuksen yhteyksiä. Optimaalinen hiilensidonnan korvausjärjestelmä voi vaatia, että kansallisten hallitusten sallitaan poiketa kansainvälisestä kompensaatiotasosta, kun kyseiset maat siirtävät saamiaan korvauksia paikallistasolle. Tulokset myös puoltavat sitä, että jo käytössä olevat ohjauskeinot, kuten verotus, tulee ottaa huomioon suunniteltaessa kansainvälisiä metsien hiilimensidontaan vaikuttavia politiikkavälineitä. ]]></description>
      <dc:creator><![CDATA[ Barua, Sepul K. ]]></dc:creator>
      <dc:subject><![CDATA[ Ikääntyminen, ympäristöarvot, hiilikorvaukset,yksityisomisteiset metsät, verot, trooppinen metsäkato ]]></dc:subject>
      <dc:date>2012-01-17T09:00:00+02:00</dc:date>
    </item>
    <item>
      <title><![CDATA[ Keski- ja Itä-Euroopan siirtymätalousmaiden metsäteollisuus ]]></title>
      <link>http://www.metla.fi/julkaisut/workingpapers/2012/mwp219.htm</link>
      <guid>http://www.metla.fi/julkaisut/workingpapers/2012/mwp219.htm</guid>
      <description><![CDATA[ Raportissa tutkitaan Keski- ja Itä-Euroopan siirtymätalouksien raakapuun, puutuoteteollisuuden tuotteiden sekä massa- ja paperiteollisuuden tuotteiden tuotantoa ja kulutusta. Tutkimusalueeseen kuuluvat Latvia, Liettua, Puola, Romania, Slovakia, Tšekki, Ukraina, Valko-Venäjä ja Viro.

Alueiden maiden välillä on suuria eroja metsäsektorin tuotannon rakenteessa ja tuotteiden kulutuksessa. Alue on kokonaisuudessaan raakapuun nettoviejä. Etenkin puutuoteteollisuuden monilla toimialoilla alue on nettoviejä, mutta massa- ja paperiteollisuuden tuotteiden osalta maat ovat pääosin nettotuojia. Metsäsektorin useimmilla toimialoilla eri puutuotteiden kulutus asukasta kohti on merkittävästi alhaisempi kuin EU-27:n alueella. Erityisesti Ukrainan ja Valko-Venäjän tuotanto ja kulutus on vähäistä.

Kokonaisuudessaan Baltian maat muodostavat tärkeän puunjalostuksen keskittymän. Absoluuttisesti Puola on selvästi merkittävin maa alueella tuotannon ja kulutuksen määrän perusteella.

Koko tutkimusalueen alueen suurehko väestöpohja ja pääosin nopeasti kasvava talous tarjonnevat tulevaisuudessa uusia liiketoimintamahdollisuuksia yritysyhteistyössä ja viennissä. Mikäli bioenergian käyttö, huonekaluteollisuus ja puurakentaminen kehittyvät alueella suotuisasti, tällä on välillisesti vaikutusta myös raakapuun ulkomaankauppaan sekä ensimmäisen ja toisen asteen jalosteiden tuotantoon ja kulutukseen.
 ]]></description>
      <dc:creator><![CDATA[ Pirhonen, Ilkka, Marttila, Juhani ]]></dc:creator>
      <dc:subject><![CDATA[ Keski-Eurooppa, Itä-Eurooppa, siirtymätalous, metsäteollisuus, puutuoteteollisuus, massateollisuus, paperiteollisuus ]]></dc:subject>
      <dc:date>2012-01-17T09:00:00+02:00</dc:date>
    </item>
    <item>
      <title><![CDATA[ Estimating forest growth and carbon balance based on climate-sensitive forest growth model and remote sensing data ]]></title>
      <link>http://www.metla.fi/dissertationes/df138.htm</link>
      <guid>http://www.metla.fi/dissertationes/df138.htm</guid>
      <description><![CDATA[ Metsän kasvun ja hiilitaseen ennustaminen ilmastoon reagoivan kasvumallin ja kaukokartoitusaineiston avulla

Tutkimuksessa kehitettiin uusi menetelmä metsien kasvun ja hiilitaseen ennustamiseen pohjoisilla alueilla. Menetelmässä metsän kasvu ennustetaan tiivistelmämallilla, joka huomioi metsikön rakenteen ja ilmaston vaikutuksen puuston kehitykseen. Tutkimuksessa tarkasteltiin tiivistelmämallin hyödyntämistä sekä maastosta että laserkeilaimella lentokoneesta kerätyillä metsikkötason lähtötiedoilla. Lisäksi testattiin hiilitase-ennusteiden yleistämistä koealatasolta suuraluetasolle satelliittikuvien avulla. Menetelmän luotettavuutta arvioitiin vertailemalla malliennusteita maastossa mitattuihin kasvuihin, jotka olivat suurimmaksi osaksi peräisin Metsäntutkimuslaitoksen valtakunnan metsien inventoinneista. Vertailun vuoksi tutkimuksessa ennustettiin metsän kasvua myös perinteisillä empiirisillä kasvumalleilla, joita käytetään tällä hetkellä käytännön metsäsuunnittelussa Suomessa.

Lyhyellä aikavälillä kasvuennusteiden luotettavuus oli samalla tasolla kuin perinteisten kasvumallienkin. Prosessi/hybridipohjaisten menetelmien etuna on se, että niitä voidaan soveltaa myös muuttuvissa ilmasto-olosuhteissa sekä uudenlaisten metsänkäsittelyvaihtoehtojen simuloinnissa, joista nykyisten empiiristen mallien laadinta-aineistoissa ei ole riittävästi tietoa. Menetelmä vaatii kuitenkin vielä testausta kattavammalla aineistolla, jotta sen luotettavuudesta laajassa mittakaavassa voidaan tehdä johtopäätöksiä. Malliennusteiden luotettavuutta varsinkin sekametsiköissä ja eri-ikäisrakenteisissa metsiköissä sekä pidemmillä kasvujaksoilla tulisi tarkastella lisää. Tiivistelmämallia sovellettiin tässä tutkimuksessa vain lyhyisiin kasvatusjaksoihin. Pidempiä aikoja simuloitaessa mukaan tulisi liittää uusien puiden syntymistä ja vanhojen kuolemista kuvaavat mallit. Muita jatkokehityskohteita ovat esimerkiksi puiden veden ja typen oton prosessit sekä kasvumallin parametrisointi turvemaille.

Kehitetty menetelmä tarjoaa monipuolisia työkaluja metsäsuunnittelun päätöksenteon, tutkimuksen ja metsäpolitiikan apuvälineeksi. Sitä voidaan soveltaa esimerkiksi metsikkökohtaisten hiilitase-ennusteiden laatimiseen laserkeilaustiedon perusteella ja hiilitase-ennusteiden yleistämiseen koko Suomelle ja sen lähialueille. Metsäsuunnitteluohjelmistoon yhdistettynä menetelmä tarjoaisi entistä helpomman välineen sekä arvioida käytännön metsänhoidon vaikutusta metsien hiilitaseisiin että hakea hiilinielujen kannalta optimaalisia metsänkäsittelyvaihtoehtoja. ]]></description>
      <dc:creator><![CDATA[ Härkönen, Sanna ]]></dc:creator>
      <dc:subject><![CDATA[ empiiriset metsän kasvun mallit, prosessimallit, valtakunnan metsien inventointi, LiDAR, satelliittikuvat, k:n lähimmän naapurin menetelmä ]]></dc:subject>
      <dc:date>2012-01-11T09:00:00+02:00</dc:date>
    </item>
    <item>
      <title><![CDATA[ Vapaaehtoinen metsäluonnon monimuotoisuuden turvaaminen  - metsänomistajien näkemyksiä  METSO-ohjelmasta ]]></title>
      <link>http://www.metla.fi/julkaisut/workingpapers/2011/mwp216.htm</link>
      <guid>http://www.metla.fi/julkaisut/workingpapers/2011/mwp216.htm</guid>
      <description><![CDATA[ Metsien monimuotoisuusohjelma METSOn tavoitteena on pysäyttää metsäisten luontotyyppien ja metsälajien taantuminen ja vakiinnuttaa luonnon monimuotoisuuden suotuisa kehitys. METSOn 14 toimenpiteestä yksityismetsänomistajia koskettavat erityisesti vapaaehtoinen monimuotoisuuden turvaaminen yksityismetsissä määräaikaisin sopimuksin, pysyvästi tai luonnonhoitohankkeiden avulla. Tämä tutkimus selvittää metsänomistajien asenteita metsien monimuotoisuuden turvaamista ja sen keinoja kohtaan sekä metsänomistajien halukkuutta osallistua METSO-ohjelmaan. Tärkeä METSO-ohjelman onnistumisen edellytys on, että metsänomistaja on tietoinen METSOn tarjoamista mahdollisuuksista ja että hän kokee ohjelman toimintatavan hyväksyttävänä.  Keskeistä on myös se, että alan toimijat ja viranomaiset osaavat kertoa metsänomistajalle METSO-keinoista ja toteuttaa niitä.
 
Reilu kaksi viidesosaa metsänomistajista oli kuullut METSO-ohjelmasta. Useammin metsänomistajan oli tavoittanut laajalle leviävä media kuten sanomalehdet, metsäalan ammattilehdet, TV tai radio. METSOn tunsivat muita useammin maa- ja metsätalousyrittäjät, kohteita omasta aloitteestaan suojelleet ja yhteistoiminnasta monimuotoisuuden turvaamisessa kiinnostuneet. Metsänomistajaa lähellä toimivien käytännön tahojen, kuten metsänhoitoyhdistysten ja metsäkeskusten, rooli korostuu monimuotoisuuden turvaamiseen liittyvän tiedon viemisessä metsänomistajalle. Metsänomistajat kokivat jo olemassa olevat metsäsuunnitteluun- ja hoitoon liittyvät ammattilaisverkostot toimivina tapoina saada tietoa monimuotoisuuden turvaamisesta, tehdä aloite suojelusopimuksesta ja valita toimiva suojeluratkaisu.   
Vaikka suojelun lisäämisen kannatus oli vähäistä, yli puolet metsänomistajista oli kiinnostunut toteuttamaan ainakin yhtä METSO-ohjelman keinoista omalla tilallaan, jos sopiva kohde löytyisi. Useimmin kiinnostavana koettiin talousmetsien luonnonhoitoon liittyvät toimet ja määräaikaiset ratkaisut. Kaikkein useimmin sopivana monimuotoisuuden turvaamiskeinona omalla tilalla nähtiin luonnonhoitohankkeet, joissa monimuotoisuutta kohennetaan tekemällä luonnonhoitotoimenpiteitä.

Metsänomistajia askarruttivat METSO-keinoissa erityisesti korvausperusteet ja suojelun asettamat käyttörajoitukset, mutta usein myös suojelun ja talouskäytön edullisuusvertailu tai luontokohteen rajaaminen. Metsänomistajat tarvitsevat päätöksentekonsa tueksi hyvin monipuolista neuvontaa monimuotoisuuden turvaamisen eri näkökulmista. Metsä- ja ympäristöammattilaisten tulee pystyä kertomaan monimuotoisuuden turvaamisen sekä taloudellisista että ekologisista vaikutuksista.
 
Metsänomistajat katsoivat yleisesti, että suojelusopimuksen korvauksen tulisi kattaa ainakin kaikki suojelusta aiheutuneet tulonmenetykset. Monien metsänomistajien mielestä myös luontoarvojen tulisi vaikuttaa korvaus- tai kauppasummaan. Vain pieni osa metsänomistajista ilmoitti olevansa kiinnostuneita yhteistoiminnasta monimuotoisuuden turvaamisessa lähialueen metsänomistajien kanssa. Yhteistoiminnan ajatus suojelussa voi vielä tuntua metsänomistajille vieraalta. Yhteistoimintaa kehitetään ja tehdään tunnetuksi mm. METSO-yhteistoimintaverkostohankkeiden kautta.
 ]]></description>
      <dc:creator><![CDATA[ Koskela, Terhi ]]></dc:creator>
      <dc:subject><![CDATA[ METSO-ohjelma, metsien monimuotoisuus, vapaaehtoinen metsien monimuotoisuuden turvaaminen, yksityismetsänomistajat ]]></dc:subject>
      <dc:date>2012-01-03T09:00:00+02:00</dc:date>
    </item>
    <item>
      <title><![CDATA[ Suomalainen metsänomistaja 2010 ]]></title>
      <link>http://www.metla.fi/julkaisut/workingpapers/2011/mwp208.htm</link>
      <guid>http://www.metla.fi/julkaisut/workingpapers/2011/mwp208.htm</guid>
      <description><![CDATA[ Metsäntutkimuslaitos on tehnyt kyselyihin ja haastatteluihin perustuvia metsänomistajatutkimuksia 1970-luvulta alkaen. Viimeisin seurantatutkimuksen aineistonkeruu tehtiin alkuvuonna 2009. Postikyselyssä selvitettiin sekä metsänomistajiin ja tiloihin liittyviä rakennepiirteitä että metsätaloudellista käyttäytymistä vuosina 2004-08. Kyselyn otokseen poimittiin metsäkeskuksittain 13 000 kaikkiaan noin 300 000:sta yli 5 hehtaarin perhemetsätilasta. Lopullinen vastausprosentti oli hieman yli 49, ja tutkimuksessa käyttökelpoisia vastauksia saatiin 6 318 kappaletta. Tulokset
esitetään prosenttiosuuksina metsätilojen lukumäärästä ja yksityismetsien pinta-alasta.

Tulosten mukaan metsänomistajakunnan rakennemuutos jatkuu. Erityisen nopeasti on lisääntynyt metsänomistajien keski-ikä, joka oli jo 60 vuotta. Päätoimisia maatalousyrittäjiä oli enää 16 prosenttia metsänomistajista ja eläkeläisten osuus oli kasvanut 45 prosenttiin. Palkansaajien osuus oli 30 prosenttia. Seitsemän prosenttia metsänomistajistaoli muita yrittäjiä kuin maatalousyrittäjiä, ja kaksi prosenttia oli työelämän ulkopuolella (työttömät, opiskelijat jne.). Metsätiloista 76 prosenttia oli yhden henkilön tai puolisoiden yhteisessä omistuksessa. Yhtymiä ja perikuntia oli molempia 12 prosenttia tiloista. Yhtymien määrä oli lisääntynyt samassa suhteessa kuin perikuntien oli vähentynyt. Tutkimustilan sijaintikunnassa asui 64 prosenttia metsänomistajista ja tilallaan vakinaisesti 42 prosenttia metsänomistajista. Keskimääräinen tilakoko oli 35 hehtaaria. Kun metsänomistajien eri kuntien alueilla sijainneet metsätilat laskettiin yhteen, keskimääräiseksi tilakooksi tuli 45 hehtaaria. Tavoitteittain ryhmiteltynä metsänomistajista 30 prosenttia
oli monitavoitteisia, 24 prosenttia virkistyskäyttäjiä, 20 prosenttia metsästä eläviä, 16 prosenttia taloudellista turvaa korostavia ja kymmenen prosenttia epätietoisia.

Taimikonhoito ja metsänviljely olivat vuosina 2004-08 yleisimmät tiloilla tehdyt työlajit. Kumpaakin oli tehty noin puolella metsätiloista. 42 prosenttia metsänomistajista oli saanut kestävän metsätalouden rahoituslain mukaista tukea johonkin metsänhoidon tai -parannuksen työlajiin. Metsänomistajista 62 prosenttia teki vuosina 2004-08 ainakin yhden puukaupan. Keskimäärin metsänomistajat myivät puuta vuodessa 3,5 m3/ha. Puuta myyneillä myyntiväli oli
keskimäärin 3,4 vuotta ja puukaupan koko vuodessa 530 m3. Metsänomistajista 85 prosenttia oli vuosina 2004-08 tarvinnut vähintään kerran henkilökohtaista neuvontaa metsäalan ammattilaiselta. Joukkoneuvontaan oli osallistunut 35 ja ryhmäneuvontaan 14 prosenttia metsänomistajista. Metsäsuunnitelma oli 45 prosentilla tiloista, mikä vastasi 60 prosenttia metsäalasta. ]]></description>
      <dc:creator><![CDATA[ Hänninen, Harri, Karppinen, Heimo, Leppänen, Jussi ]]></dc:creator>
      <dc:subject><![CDATA[ metsänomistusrakenne, metsänomistuksen tavoitteet, metsänhoitotyöt, omatoimisuus, puunmyyntikäyttäytyminen,neuvonta, yksityismetsät ]]></dc:subject>
      <dc:date>2011-12-09T09:00:00+02:00</dc:date>
    </item>
  </channel>
</rss>

