Metla on osa Luonnonvarakeskusta 1.1.2015 alkaen. www.luke.fi
  SUOMEKSI     PÅ SVENSKA     IN ENGLISH     AUF DEUTSCH     ПО-РУССКИ     
 
Metla-etusivuTutkimusPalvelutJulkaisutMetinfo-metsätietopalvelutTutkimusmetsätTietoa MetlastaStrategiaYhteystiedot

Metla Punkaharju - Historia

Sivukartta | Haku
 
  Kuva: Teijo Nikkanen

Punkaharjulla on erittäin pitkät perinteet metsänhoidon ja metsäntutkimuksen historiassa. Intensiivinen metsänhoito harjualueella alkoi jo 1800-luvun alussa kun Venäjän keisari Aleksanteri I teki vuonna 1803 tarkastusmatkan silloiseen Vanhaan Suomeen, johon Punkaharjukin kuului. Nähdessään harjun metsien huonon kunnon keisari antoi määräyksen hankkia harjualueen maat valtiolle (kruunulle) ja kieltää heti kaskeaminen ja muu metsien tuhoaminen, sekä tästä lähtien hoitaa metsiä huolella ja maiseman kauneutta vaalien. Tästä määräyksestä sai alkunsa Suomen tunnetuimman kansallismaiseman kehittyminen.

Vuonna 1840 keisarillinen Suomen senaatti päätti muodostaa harjumuodostuman ydinosasta luonnonsuojelualueen, kruununpuiston. Maanomistussuhteissa ilmenneiden epäselvyyksien takia hanke toteutui vasta 1843.

Yleinen kiinnostus ulkomaisten puulajien viljelyyn heräsi 1800-luvun jälkipuoliskolla. Niinpä Punkaharjullekin istutettiin ensimmäiset ulkomaiset puulajikokeet 1877 "Suomen metsänhoidon isän" Anton Gabriel Blomqvistin toimesta. Siihen aikaan alue kuului Metsähallitukselle, ja samalta ajalta on peräisin myös nykyinen toimintayksikön vierastalo.

Kun Metsäntutkimuslaitos (silloinen Metsätieteellinen koelaitos) perusti vuonna 1924 ensimmäiset tutkimusalueensa, yksi niistä sijoitettiin Punkaharjulle. Alueelle perustettiin myös taimitarha, joka myöhemmin lakkautettiin.

Välittömästi kun tutkimusalue oli perustettu, alkoi myös tutkimustoiminta prof. Olli Heikinheimon perustaessa Punkaharjulle lukuisia metsägeneettisiä kokeita. Prof. Risto Sarvas toteaakin eräässä kirjoituksessaan, että jo 1920-luvulla Punkaharju oli metsägeneettisen tutkimuksen keskus Suomessa.

Myöhemmin prof. Sarvas vaikutti itse voimakkaasti Punkaharjun kehittymiseen tutkimusyksikkönä ja perusti 1960-luvulla Laukansaaren vanhalle kansakoululle Punkaharjun jalostuskoeaseman. Koeaseman tilat kävivät kuitenkin ahtaiksi ja sitä varten rakennettiin uudet tilat, jotka otettiin käyttöön v. 1983 alussa. Vuonna 1988 koeasemasta tuli tutkimusasema. Tutkimusaseman tiloja laajennettiin vuonna 1997 ja vuotta myöhemmin aseman yhteyteen rakennettiin maamme ensimmäinen geenitekniikkakasvihuone. Jo aikaisemmin Kotilahden vanhat kasvihuoneet peruskorjattiin nykyaikaisiksi tutkimuskasvihuoneiksi.

Historian aikana tutkimustoiminta on kehittynyt merkittävästi ollen nykyään varsin monipuolista, nykyaikaista ja kansainvälisestikin arvostettua. Punkaharjun tutkimusaseman sijainnista johtuen voidaan täydellä syyllä sanoa, että asemalla on tehty jo yli 70 vuoden ajan kansainvälistä tutkimusta Suomen kansallismaisemassa.

Tutkimusaseman (jalostuskoeasema 1965-1987) johtajina ovat olleet:

Martti Ryynänen 1982 - 1985
Leena Ryynänen 1985 - 1989
Juhani Häggman 1989 - 2009

Tutkimusaluevastaavina ovat olleet:

Emil Siira 1924 - 1952
Erkki Häyrynen 1952 - 1972
Antero Mikkola 1972 - 2002
Katriina Huttunen 2003 - 2007

Metlan tutkimusasemista tuli toimintayksiköitä 1.10.2005.

Vuoden 2010 alusta alkaen Metlalla on Etelä-Suomen (Vantaa), Itä-Suomen (Joensuu), Länsi-Suomen (Parkano) ja Pohjois-Suomen (Rovaniemi) alueyksiköt. Suonenjoen ja Punkaharjun toimipaikat toimivat osana Itä-Suomen alueyksikköä.

  Päivitetty: 05.03.2010 /MLin | Copyright Metla | Palaute