Metla on osa Luonnonvarakeskusta 1.1.2015 alkaen. www.luke.fi
  SUOMEKSI     PÅ SVENSKA     IN ENGLISH     AUF DEUTSCH     ПО-РУССКИ     
 
Metla-etusivuTutkimusPalvelutJulkaisutMetinfo-metsätietopalvelutTutkimusmetsätTietoa MetlastaStrategiaYhteystiedot
Metla » Palvelut » Metsäalan kirjasto   | Kirjastotunnus FI-MT

Metlan kirjastorakennuksen historia

Sivukartta | Haku

Metlan kirjastorakennus on Jugend-tyylinen, vuonna 1907 valmistunut Paviljonki, joka merkitsee huvilaa. Vuosina 1908 - 1917 täällä työskenteli ja asui entinen presidenttimme Lauri Kristian Relander, jota myös "Reissu-Lasseksi" kutsuttiin hänen runsaan matkustelunsa vuoksi. Hän oli koulutukseltaan filosofian kandidaatti ja agronomi. Filosofian tohtoriksi hän väitteli vuonna 1911 tutkimuksellaan "Studien über Verwendbarkeit der Präzipinreaktion in der Samenprüfung". Relander toimi tällöin virallisesti Valtion maanviljelystaloudellisen koelaitoksen eli nykyisen Maatalouden tutkimuskeskuksen kasvinviljelyn assistenttina. Hänen toimialanaan oli maataloudellinen koetoiminta ja tarkastustyö sekä kasvinjalostus.

Relander asui tämän rakennuksen toisessa kerroksessa olevassa huoneistossa, jonka yhdessä huoneessa on säilynyt kaunis takka. Samassa kerroksessa vasemmalla oli pieni yksiö, joka toimi palvelijan huoneena.

Alakerrassa, nykyisin kirjaston käytössä olevassa huoneistossa, olivat näytteidenkäsittelytilat. Tänne rakennettiin silta sitä varten, että sisälle pääsi myös hevosajoneuvolla ja traktoreilla. Siltaa ei ole kuitenkaan käytetty alkuperäiseen tarkoitukseen ainakaan 1950-luvun jälkeen. Kolmannessa kerroksessa - nykyisessä vierashuoneistossa - asui yksinäisiä maistereita eli tutkijoita. Tutkija -nimitystä ei tällöin käytetty, ehkä akateeminen titteli kuulosti hienommalta kuin ammatti- tai virkanimike. Kellarikerroksessa oli pääasiassa varastotiloja. Nykyisissä sauna- ja oleskelutiloissa sijaitsivat Maatalouden tutkimuskeskuksen myrkkyvarastot. Nykyisen takkahuoneen viereisessä pienessä huoneessa asui 40- ja 50-luvuilla poikamiehiä, jotka tekivät säähavaintoja. Yksi heistä oli teatteri jurkkalaisten sukua, nimeltään Juurivirta.

Sotien jälkeen (1944 - 1952) pääministerinä toimi metsänhoitaja Mauno Pekkala. Siviiliviraltaan hän oli metsähallituksen pääjohtaja. Hän käytti yhtenä asiantuntijanaan tunnettua maanviljelyskemistiä, Pauli Tuorilaa, joka myös työskenteli täällä. Pekkala oli kommunisti (silloisen ajan ja maan tavan mukaan), Tuorila kokoomuslainen (IKL). Kautta aikojen ovat viisaat ja menestyneet henkilöt osanneet tehdä yhteistyötä yli puoluerajojen. Valtioneuvoston auto toi usein pääministeri Pekkalan tämän Paviljongin eteen, ja pienessä säähavaintoboksissa hän yhdessä Tuorilan kanssa pohti valtakunnan politiikan kannalta tärkeitä asioita. Tämä talo ja sen pieni säähavaintoboksi oli yksi sotiemme jälkeisen alkuajan vaikuttamisen paikka.

Nykyinen kirjastosali toimi kirjastona myös maatalouden tutkimuskeskuksen aikana. Kirjasto oli tällöin vielä varsin vaatimaton, joten täällä pidettiin usein myös laitoksen pikkujoulut, illanvietot ja tanssiaiset -ilonpitoa on aina osattu harrastaa näissä tiloissa.

Metsäntutkimuslaitos, museovirasto ja rakenushallitus ovat suurella pieteetillä vaalineet tämän rakennuksen kulttuurihistoriallista arvoa ja perinteitä.

Jaakko Pajamäki 1.9.1993

Linkkejä:

  Päivitetty: 11.03.2012 /JSaa | Copyright Metla | Palaute