[ 1. Johdanto |
2. Kantapuut |
3. Koeviljelykset |
4. Geenivarat ]
3. Koeviljelykset
Vuodesta 1931 alkaen Suomeen on perustettu 3890 metsänjalostuksen ja metsägenetiikan koetta, pinta-alaltaan yhteensä 5440 ha. Näistä kokeista 2195 (3262 ha) on yhä jalostuksen ja tutkimuksen käytettävissä. Kuvassa 1 esitetään kokeiden pinta-alan kumulatiiviset muutokset 1931 – 2011 sekä perustettujen kokeiden pinta-ala vuosittain tällä aikavälillä.
Kokeiden tilastointia varten ne jaetaan ryhmiin muutamien perusominaisuuksien mukaan. Teknisellä laadulla tarkoitetaan sitä, miten nopeasti ja minkä tyyppistä tietoa kokeesta odotetaan. Varhaistesteissä mitataan taimien alkukehitystä. Testaustarhakokeissa suurella istutustiheydellä ja intensiivisellä hoidolla saadaan perinnölliset erot nopeammin esiin kuin perinteisissä kenttäkokeissa. Jälkeläis- ja metsänviljelysten luokkiin kuuluvat kokeet sisältävät samoja aineistoja kuin testaustarha- tai kenttäkokeet, mutta esimerkiksi koe-erien tai lohkojen vähäisyyden vuoksi kokeilla ei ole yhtä suurta painoarvoa. Muihin kokeisiin luokitellaan mm. resistenssikokeet. Näytealat on perustettu tutkimusongelmien havainnollistamiseksi.
Biologinen laatu kuvaa kokeen tarkoitusta. Puulajikokeessa vertaillaan eri puulajien menestymistä. Provenienssikokeissa tutkitaan tietyn lajin alkuperäsiirtojen vaikutusta menestymiseen. Jälkeläiskokeissa kantapuista tehdään päätelmiä niiden jälkeläisistä mitattavien ominaisuuksien perusteella. Voidaan esimerkiksi laskea pluspuille jalostusarvoja tai arvioida ominaisuuksien periytyvyyttä. Jälkeläiskokeissa myös kasvatetaan materiaalia uusiin pluspuuvalintoihin. Kloonikokeissa vertaillaan kasvullisesti lisättyjä aineistoja. Jalosteiden vertailussa tutkitaan erilaisia jalostettuja ja jalostamattomia aineistoja. Muut kokeet sisältävät mm. resistenssi- ja erikoismuotokokeita.
Kokeista on perustettu sekä valtion, että yhtiöiden ja yksityisten maanomistajan maille. Noin 70 prosenttia kokeista on valtion omistuksessa olevilla mailla. Näistä suurin osa on Metsähallituksen hallitsemissa talous- ja tutkimusmetsissä, mutta kokeita on perustettu myös opetusmetsiin sekä puolustusvoimien harjoitusalueille. Etelä-Suomesta on vaikea löytää kokeisiin sopivia alueita valtion mailta, joten kokeita on myös yksityisten, yritysten ja yhteisöjen omistamilla alueilla. Muutamia kokeita on perustettu myös Suomen valtion rajojen ulkopuolelle.
Taulukot voimassaolevista kokeista puusuvun ja
|
 |
Kartat kokeiden sijainneista puusukujen mukaan
|
| |
Vanha kokeen sijaintikartta |
