Metla on osa Luonnonvarakeskusta 1.1.2015 alkaen. www.luke.fi
  SUOMEKSI     PÅ SVENSKA     IN ENGLISH     AUF DEUTSCH     ПО-РУССКИ     
 
Metla-etusivuTutkimusPalvelutJulkaisutMetinfo-metsätietopalvelutTutkimusmetsätTietoa MetlastaStrategiaYhteystiedot

Metsägeneettisen rekisterin tilastot

Sivukartta | Haku

1. Johdanto | 2. Kantapuut | 3. Koeviljelykset | 4. Geenivarat  ]

1. Johdanto

Metsänjalostuksen lähtöaineiston muodostavat luonnonmetsistä valitut pluspuut. Jalostustyössä pyritään lisäämään metsänviljelyssä käytettävien siementen ja taimien kasvua, laatua ja kestävyyttä. Tämä tapahtuu valitsemalla siemenviljelyksiin parhaita jälkeläisiä tuottavia puita. Valinta tehdään maastokokeissa kasvatettujen pluspuiden jälkeläistöjen mittausten perusteella. Osaa kantapuista ja pluspuista säilytetään kokoelmissa ja siemenviljelyksillä kasvullisesti lisättyinä vartteina, joten jo ammoin kaatuneidenkin puiden perimää on tallessa tulevaisuuden tarpeita varten. Nykyisin jalostus perustuu jo paljolti kokeista valittuihin puihin, joiden molemmat vanhemmat tai emopuu tunnetaan. Metsäpuiden jalostusohjelman, Metsänjalostus 2050, mukaan käytännön jalostustyö tehdään kohdealueittain. Kohdealuejako perustuu 30-vuoden jaksolta laskettuihin keskiarvoihin kasvukauden tehoisan lämpötilan summista, joiden mukaan Suomi on jaettu kuuteen yhtenäiseen osa-alueeseen. Lämpösummatieto on perusteena myös metsänviljelyn kaupan valvonnassa käytettävillä lähtöisyysalueilla.

Lähtöisyysalueet

Lähtöisyysalueet jakavat puulajien levinneisyysalueet pienemmiksi osiksi, joiden sisällä jokainen kantapuu on sopeutunut vyöhykkeen eri osien olosuhteisiin. Perustana aluejaolle ovat provenienssikokeiden tulokset ja käytännön metsänviljelyissä tehdyistä alkuperäsiirroista saadut kokemukset sekä Suomen kasvillisuusvyöhykkeet, luonnonmaantieteelliset alueet ja kasvukauden tehoisan lämpötilan summat eri alueilla.

Männyn lähtöisyysalueet (1-11) ovat pieniä, koska jo suhteellisen lyhyet siirrot lyhyemmän kasvukauden suuntaan aiheuttavat kestävyyden alenemista. Kuusi on joustavampi alkuperäsiirtojen suhteen. Paikallista populaatiota eteläisemmillä alkuperillä voidaan saavuttaa jopa suurempi kasvunopeus materiaalin kestävyydestä tinkimättä. Näin kuuselle on muodostettu 6 lähtöisyysaluetta. Raudus- ja hieskoivun aluejako on jokseenkin yhtenevä kuusen aluejaon kanssa.

2. Kantapuut

3. Koeviljelykset

4. Geenivarat

  Päivitetty: 30.05.2016 /KBym | Copyright Metla | Palaute