Seppo Sulkava (1997): Koivuhiiri ja maamyyrä pöllöjen ravintona Suomessa.
Missäpäin suomea maaoravia on nähty?
Mihin vuodenaikaan?
Miksiköhän maaorava ei ole levinnyt suomeen? Ilmasto ei ainakaan pitäisi
olla este ja eiköhän tuo kasvillisuuskin ole melko samanlainen rajan tällä
puolella.
(Petri Airasvirta)
Viljo Hornborg & V.A. Korvenkontio, 1921: Etsittävä imettäväinen - Siperialainen maaorava. Luonnon Ystävä 25, sivut 105 - 110.
E.m. artikkelissa on kuvattu kolme maaoravahavaintoa Fennoskandiasta;
Taalainmaalta Ruotsista 1700-luvun lopulta, Suomesta 1800-luvulta
Pohjanmaalta sekä Pohjois-Savosta Pielavedeltä vuodelta 1878.
Tosin yhdestäkään ei ole museonäytteitä jäljellä, mikä havaintojen
iän huomioonottaen ei ole ihme. Ainakin yksi karkulainen on tavattu
90-luvulla pääkaupunkiseudulla, joten olkaapa tarkkoja... Ja lajihan
horrostaa talvet eli sen puoleen ei mitään esteitä menestymiselle
maassamme ole.
(Olli Haukkovaara 26.11.1997)
Seppo Sulkava (1997): Koivuhiiri ja maamyyrä pöllöjen ravintona Suomessa.
Minna Vainio (1996): Ketun talviravinto Kainuussa maha-analyysien valossa
Kalevi Heikura (1997). Metsäpeura ja metsäpeuratyöryhmä tänään"
On joo. Okahiirihavainto on muistaakseni ollut Nisäkäsverkossakin,
taisi olla sellainen tapaus että teki pesän pankkiautomaattiin.
Marsun olen itsekin joskus luonnossa nähnyt, muista ei minulla
ole yksityiskohtaisia tietoja, vain lemmikkieläinten omistajien
suullisia kuvauksia että heiltä on kyseisiä eläimiä karkuun
päässyt. Tosin taitavat olla kaikki rariteetteja Suomen luonnossa ;-)
(Olli Haukkovaara 26.11.1997)
[SNIS]