Suomen Nisäkästieteellinen Seura r.y.
Seppo Sulkava

Koivuhiiri ja maamyyrä - lisätietoa levinneisyyteen Suomessa


Tiedonanto kevätkokouksessa 24.3.1997

Tämän tiedonannon laukaisi koivuhiiren yleisyys Keski-Hämeen isojen pöllöjen ravinnossa vuosina l992-96. Lisaksi laji on kovin vähäin tunnettu Suomessa. Sitä on tavattu kaakossa ja etelässä, ja Perämeren rannikolla on erillisentuntuinen esiintymä (Kaikusalo: Nisäkäsatlas 1993). Skandinaviassa on 2-3 esiintymislaikkua, yleinen laji on Itä-Euroopassa.

Koivuhiiren elinympäristö on lähinnä tiheä heinä- ja ruohokasvillisuus (pellot, niityt, lehtimetsät), mutta se on tavattu usein myös kuivilta hakkioilta (Kaikusalo 1984). Talvihorros, ravinto puoliksi hyönteisiä. Useissa laajoissa (yli 500 yks.) pikkunisäkäspyynneissä koivuhiirtä ei ole saatu: Rovaniemi, Kuusamo, Oulu, Kempele, Muhos, Hyrynsalmi, Kuhmo, Kauhava, Ilmajoki. - Se on saatu kerran Yli-Iissä PP:lla, ja yleisemmin Hämeessä (mm. 2 Hauholla ja monta yks. Lammilla + Kaikusalon aineistot kartastossa, yht. 92 ruutua) ja Pohjois-Karjalassa (Joensuu/Mekrijärvi).

Oulun eläinmuseossa on n. l0 näytettä ja Helsingin n. 75.

Pöllöjen suuristakin ravintoaineistoista koivuhiiri puuttuu usein (yli 1000 yksilön aineistoista): Oulun seutu, Kainuu, Keski Pohjanmaa, Etelä-Pohjanmaa (Kauhava, I1majoki), Kiuruvesi-Pielavesi (Jäderholm), Virrat, läntinen Keuruu.

Keski-Hämeen pöllöjen ravinnossa koivuhiiriä on yleisesti:

Oheiseen ruutukarttaan tuli tätä tiedonantoa valmisteltaessa 9 uutta esiintymisruutua Perämeren rannikolle ja 7 Hämeeseen.

Hameestä mäaritettiin 1992-96 yht. 126 viiru- ja lehtopöllön poikaspesänäytettä, joista tunnistettiin yhteensä 8537 saalisyksilöä. Viirupöllöllä oli keskimäärin maamyyriä 2,6 % ja koivuhiiriä 1,5 %, ja lehtopöllöllä 0,5 ja 0,6 % (huuhkajalla 0,4 ja 0,1 % (vrt. taulukko.)

Viiru- ja lehtopöllöaineistossa koivuhiiri ja/tai maamyyrä todettiin Hämeessä 20 atlasruudulta (10 x 10 km). Näistä kuitenkin vain 5 oli uusia koivuhiirelle ja 10 maamyyrälle, sillä Hämeesta on jo tehty kaksi nisäkässelvitystä (Haukkovaara: Valkeakosken seudun nisäkkäät ja Jalkanen: Pälkäneen nisäkkäät).

Koivuhiiri nayttää Suomessa yhä puuttuvan Perämeren Kemi-Raahe-rannikkoseudun ja Jyväskylä-Joensuu-linjan väliltä.

Hämeen oloissa koivuhiiren olemassaolon näyttaa voivan selvittää määrittämällä 3-4 viiru/lehtopöllön tai 8-10 helmipöllön tai huuhkajan pesän nisäkäsravinnon.

TAULUKKO

Koivuhiiri ja maamyyrä isojen pöllöjen ravinnossa Hämeessä 1992-96

Vuosi Alue          Määritetty Aineisto Maamyyrä        Koivuhiiri
                    pesiä kpl. Yks.     Yks.    %       Yks.    %

VIIRUPÖLLÖ

1992	Luopioinen	 7	538	20	3,7	13	2,4
1992	Hauho	        10	807	20	2,5	10	1,2

1994	Hattula ym.	 6	527	15	2,8	1	0,2
1994	Luopioinen ym.	 9	678	16	2,4	6	0,9
1994	Hauho		10	806	24	3,0	7	0,9

1995	Hattula ym.	 4	161	 1	0,6	-	-
1995	Hauho ym.	 6	193	 3	1,6	1	0,5

1996	Luopioinen ym.	 6	288	 9	3,1	13	4,5
1996	Hauho		 5	282	 5	1,8	12	4,3

1992-96			63	4280	113	2,6	63	1,5



LEHTOPÖLLÖ

1992	Hattula	ym.	11	1218	4	0,3	10	0,8
1992	Hauho-Luop.	8	939	7	0,7	5	0,5

1993	Häme yht.	4	223	1	0,4	2	0,9

1994	Hattula ym.	6	272	1	0,4	-	-
1994	Hauho ym.	7	293	1	0,3	-	-

1995	Hattula ym.	8	489	-	-	-	-
1995	Hauho ym.	7	353	-	-	-	-

1996	Häme yht.	9	470	8	1,7	9	1,9

1992-96			60	4257	22	0,5	26	0,6

HUUHKAJA

1994-96	 Häme	yht.	26	1415	4	0,3	2	0,1

[SNIS]
Päivittänyt Metla/JSaa - 24.11.1997