Monilähteinen VMI
Monilähdeinventoinnissa käytetään maastotietojen lisäksi satelliittikuvia ja muita numeerisia tietolähteitä, esimerkiksi numeerisia peruskarttoja ja korkeusmalleja. Niiden avulla koealoilta mitatut tiedot voidaan yleistää suhteellisen harvan koealaverkon väliin jääville alueille. Menetelmänä käytetään ns. k:n lähimmän naapurin luokitusta.
Satelliittikuvien käytön keskeisiä etuja ovat tulosten saaminen maastoinventointia pienemmille alueille, esimerkiksi kunnittain, ja tulosten saaminen paikkaan sidottuna. Inventoinnin tulokset voidaan siten esittää sekä tilastoina että teemakarttoina. Tavallisesti teemakarttoja tuotetaan noin 20 tunnuksesta, jotka kuvaavat mm. metsien puuston määrää ja rakennetta.
VMI:ssä on käytetty pääasiassa Landsat TM -satelliittikuvia. Numeerista karttatietoa käytetään mm. metsätalousmaan ja muun maan erottamisessa, laskentayksiköiden rajaamisessa ja tulosten luotettavuuden parantamisessa. Numeerisen korkeusmallin avulla voidaan välttää maanpinnan muotojen aiheuttamia virhetulkintoja. Lähtöaineistojen ja tuloskuvien kuvanalkioiden koko maastossa on 25 m x 25 m.
Kuva. Monilähdeinventoinnin aineistot ja tulokset.
Hankkeen vetäjä: Professori Erkki Tomppo
|
