Monilähteinen VMI
Monilähdeinventoinnissa käytetään maastotietojen lisäksi satelliittikuvia ja muita numeerisia tietolähteitä, esimerkiksi numeerisia peruskarttoja ja korkeusmalleja. Niiden avulla koealoilta mitatut tiedot voidaan yleistää suhteellisen harvan koealaverkon väliin jääville alueille. Menetelmänä käytetään ns. k:n lähimmän naapurin luokitusta.
Satelliittikuvien käytön keskeisiä etuja ovat tulosten saaminen maastoinventointia pienemmille alueille, esimerkiksi kunnittain, ja tulosten saaminen paikkaan sidottuna. Inventoinnin tulokset voidaan siten esittää sekä tilastoina että teemakarttoina.
Nykyisin teemakarttoja tuotetaan runsaasta 40 tunnuksesta, jotka kuvaavat mm. metsien puuston määrää ja rakennetta.
VMI:ssä on käytetty pääasiassa Landsat TM -satelliittikuvia. Numeerista karttatietoa käytetään mm. metsätalousmaan ja muun maan erottamisessa, laskentayksiköiden rajaamisessa ja tulosten luotettavuuden parantamisessa. Numeerisen korkeusmallin avulla voidaan välttää maanpinnan muotojen aiheuttamia virhetulkintoja. Lähtöaineistojen ja tuloskuvien kuvanalkioiden koko maastossa on 20 m x 20 m.
Osoitteessa www.paikkatietoikkuna.fi on karttapalvelu, jossa pääsee tutkimaan Metlan metsävarakarttojen sisältöä. Valitse valikosta Karttatasot > Tiedontuottajittain > Metsäntutkimuslaitos
Itse karttasivuja pääsee lataamaan GeoTIFF-tiedostoina Metlan omasta tiedostopalvelusta osoitteessa kartta.metla.fi.
Tiedostojen katselu ja käsittely vaativat erityisen ohjelmiston.
 Avoimien aineistojen tiedostopalvelu: kartta.metla.fi (katselu ja käsittely vaativat erityisen ohjelmiston)
File service for publicly available data
Tiedote 9.11.2012: Metlan metsävarakartat julkisesti saataville
Kuva. Monilähdeinventoinnin aineistot ja tulokset.
Hankkeen vetäjä: Professori Erkki Tomppo
|
