Metla on osa Luonnonvarakeskusta 1.1.2015 alkaen. www.luke.fi
  SUOMEKSI     PÅ SVENSKA     IN ENGLISH     AUF DEUTSCH     ПО-РУССКИ     
 
Metla-etusivuTutkimusPalvelutJulkaisutMetinfo-metsätietopalvelutTutkimusmetsätTietoa MetlastaStrategiaYhteystiedot
Metla » Tutkimus » Tutkimusohjelmat » SUM » Taustaa

Tutkimusohjelman taustaa

Sivukartta | Haku
 
 

Suomessa on ojitettu soita ja soistuneita kankaita metsätalouskäyttöä varten n. 6,2 miljoonaa hehtaaria, joka on vähän yli 20 % metsätalousmaan kokonaispinta-alasta. Ojitusalasta 5,6 miljoonaa hehtaaria (ojitetuista soista 4,3 milj. ha) luokitellaan metsämaaksi ja vastaavasti noin 0,6 miljoonaa hehtaaria kitu- ja joutomaiksi. Noin 1,3 miljoonaa ojitusaluehehtaaria on luokiteltu valtakunnanmetsien inventoinneissa kangasmaiksi.

Ojitusaluemetsien vuotuinen kasvu on noin 24 (ojitetut suot 18,1, ojitetut kankaat 6,3) miljoonaa kuutiota ja vuotuiset hakkuut suometsistä ovat noin 9 miljoonaa kuutiota. Jotta Suomen vuotuinen hakkuusuunnite voitaisiin nostaa suunnitellulle 85 miljoonan kuutiometrin tasolle, suometsien hakkuut on nostettava vuotuista kasvua vastaavalle tasolle seuraavan 20 vuoden kuluessa. Metsätalouden toimijat kokevat kuitenkin yleisesti suometsien käsittelyn ongelmalliseksi, joten hakkuutavoitteen toteutuminen edellyttää merkittävää panostusta ohjeistojen ja toimintamallien kehittämiseen.

 

Erityisesti nuorten kasvatusmetsien ongelma on harvennushakkuiden heikko kannattavuus, jonka syynä on hakkuukertymien pienuus ja muut, lähinnä maaperän huonosta kantavuudesta johtuvat korjuukustannustekijät. Harvennushakkuiden kannattavuuteen voidaan todennäköisesti vaikuttaa säätelemällä hakkuun ajankohtaa ja hakkuussa poistettavan puuston määrää ja laatua sekä kehittämällä puunkorjuun menetelmiä ja logistiikkaa. Harvennusten ajankohdan ja poistettavien/kasvatettavien puiden valinnan vaikutuksia puuston tuotokseen ja taloudelliseen tuottoon jäljellä olevan kasvatusajan kuluessa ei kuitenkaan tunneta riittävästi.

 
Kalinpuutoksen vaivaamaa kuusentaimikkoa koivikon alla.  

Ojitusaluemetsien riittävä kuivatustila edellyttää ojaston kunnosta huolehtimista, joka vaatii eräissä tapauksissa toistuvia investointeja. On kuitenkin todennäköistä, että ojitusalueiden joukossa on kohteita, joilla investointien taloudellisuus on epävarmaa, ja on tarpeen kehittää tunnukset, joiden avulla nämä alueet voidaan erottaa investointikelpoisten joukosta. Tällaisia ovat esim. kohteet, joilla metsänkasvatusta ei kannata jatkaa liian alhaisen puun tuotoksen vuoksi.Etenkin Länsi-Suomessa on verrattain runsaasti ojitettuja soita, joilla puuston kasvua rajoittaa kaliumin puute. Näiden kohteiden ravinnetalouden korjaamiseen ohjataan metsänparannusrahoitusta ns. terveyslannoituksina. Näiden kohteiden oikea tunnistaminen ja lannoitukseen liittyvä vesistöjen fosforikuormituksen hallinta ovat merkittäviä käytännön metsätalouden ongelmia.

Uudistuskypsien metsien pinta-ala lisääntyy ojitusalueilla jatkuvasti (seuraavalla 10-vuotisjaksolla lähes 500 000 ha). Tärkeää olisi selvittää, miten uudistamismenetelmän valinta olisi toteutettava eri ravinteisuustasojen soille, jolloin uudistumistuloksen lisäksi oleellinen kysymys on toimenpiteen ekonomia. Myös uudistamisinvestoinnin kannattavuusraja on selvitettävä nykyistä tarkemmin.

 
  Avohakatun ja muokatun ojitusalueen kasvihuonekaasujen mittausta.

Soiden metsätalous voi nykyisen tiedon perusteella olla merkittävä kasvihuonekaasujen päästölähde. Päästöt on vuosittain raportoitava YK:n Ilmasto-ohjelman sihteeristölle ja EU:n komissiolle. Metlan vastuualueena olevan raportoinnin tarkentaminen lähivuosina on välttämätöntä.

EU:n vesipuitedirektiivi asettaa entistä tarkemmat ehdot myös metsätalouden aiheuttamalle vesistökuormitukselle. Erityisesti kunnostusojitusten, lannoitusten ja suometsien uudistamisen menetelmävaihtoehtojen vesistöhaitat on selvitettävä tarkemmin ja vesiensuojelutoimia on kehitettävä. Suometsien uudistamiseen liittyvä fosforikuormitus on keskeinen vesiensuojeluun liittyvä tulevaisuuden tutkimusteema.

Kuvat: Metla/Markku Saarinen

  Päivitetty: 16.10.2013 /AJok | Copyright Metla | Palaute