PKM-tutkimusohjelma tuottaa tietoa puuraaka-aineen vaihtoehtoisista teknis-taloudellisista ja markkinalähtöisistä käyttömahdollisuuksista puunkäytön ja puukaupan toimintaedellytysten kehittämiseksi. Tulokset tukevat puutuoteteollisuuden ja energiapuun käyttäjien tuote- ja teknologiakehitystä ja markkinointia, puunhankinnan ja -oston suuntaamista alueittain ja leimikoittain, aines- ja energiapuukaupan kehittämistä (mittaus, laadutus, hinnoittelu) sekä puun laatukasvatusta.
PKM-ohjelma on verkottunut hyvin muiden sektorilla käynnissä olevien tutkimus- ja kehittämisohjelmien kanssa. Sillä on ollut yhteisiä hankkeita tietopohjaa rakentavan suomalais-ruotsalaisen Wood Material Science and Engineering (WMS) -ohjelman ja osaamisen siirtoa pk-yrityksille toteuttaneen Puutuoteteollisuuden osaamiskeskusohjelman (PuuOske 1999-2006) kanssa.
Vuosi 2007 oli PKM-ohjelman hankkeiden viimeinen toimintavuosi. Koordinointi- ja ekstensiohankkeen ohella ohjelmassa oli käynnissä kymmenen tutkimushanketta, joista viisi toimi ulkopuolisella rahoituksella yhteistyössä elinkeinoelämän ja julkisrahoittajien kanssa. Lisäksi tutkimusohjelmalla oli yhteinen ART-hanke (asiakasrahoitteinen). Uusia yhteishankkeita käynnistettiin kolme kappaletta. Ohjelman loppuraportointi, -seminaari ja -evaluointi ajoittuvat vuosille 2008-2009.
Vuonna 2007 toiminta keskittyi tulosten raportointiin, tieteelliseen julkaisutoimintaan ja tiedonsiirtoon. PKM-ohjelma osallistui Puu ja Bionergia ’07 -messuille yhdessä Metlan Bioenergiaa metsistä -tutkimus- ja kehittämisohjelman kanssa. Puunkäytön laaja-alaistaminen -hankkeesta raportoitiin PuuOsken loppuraportissa. WMS-ohjelman hankkeiden, Pohjoismainen mänty ja leimikon arvonmuodostus, tuloksia julkaistiin tieteellisillä foorumeilla, käyttäjille järjestetyssä tulosseminaarissa ja WMS-ohjelman loppuseminaarissa.
Tutkijat osallistuivat aktiivisesti valtioneuvoston osaamiskeskusohjelmakauden 2007-2013 kolmen metsäsektoriin liittyvän osaamisklusterin käynnistämiseen, Metsäklusteri Oy:n ensimmäisten tutkimusohjelmien valmisteluun ja Kansallisen metsäohjelman 2015 taustajulkaisun laadintaan samoin kuin Puutuoteklusterin tutkimusstrategian laadinnan ensivaiheisiin. Kansainvälisessä yhteistyössä osallistuttiin neljään COST-hankkeeseen ja eurooppalaisen WoodWisdom-Net -ohjelman hakuihin. Uusia hankeavauksia tehtiin kolme kappaletta Skotlannin, kolmen pohjoismaan, Itävallan ja Venäjän kanssa.
Vuonna 2007 ryhdyttiin valmistelemaan uutta tutkimusohjelmaa. Yhteistyössä sidosryhmien kanssa suunniteltiin hankeryhmä Kustannustehokas puunhankinta ja -käyttö puutuotearvoketjuissa. Hankeryhmän toiminta käynnistyi vuonna 2008.
PKM-ohjelman päätuloksia vuodelta 2007 asiakasvaikuttavuuden kannalta tarkasteltuna
1. Puun käytön laaja-alaistaminen -hankkeen keskeiset tulokset julkaistiin osana Puutuotealan osaamiskeskuksen (1999-2006) loppuraporttia. Hankkeessa ylläpidettiin pk-yrityksille ja t&k-organisaatioille suunnattua valtakunnallista tiedonsiirto- ja keskustelufoorumia, järjestettiin yhteisseminaareja ja yritysneuvontaa sekä suunniteltiin yhteisiä t&k-hankkeita. Hankkeiden teemoina olivat lehtipuun käyttö, harvennus- ja pienpuun käyttö sekä puumateriaalitekniikka (puukemia ja -fysiikka). Hankkeen sovelluksena käynnistettiin kaksivuotinen Pirkanmaan puutoimialan toimenpideohjelma -hanke, jossa laaditaan maakunnallinen visio toimialasta sekä edistetään puunjalostajien yhteistyötä ja verkottumista. Hankkeet: 7117 / J.Kärnä, E.Verkasalo; 7227 / J. Uusitalo, H. Korpunen.
2. Puutuotealan liiketoimintamallien yhteistutkimuksissa tehtiin avaus osallistumalla PuuOske-yhteistyön pohjalta useiden toimijoiden ” Puutuotealan uudet liiketoimintakonseptit - käsitteitä, toimintamalleja ja kehittämismahdollisuuksia” -yhteisjulkaisun laadintaan. Hanke: 7117 / J. Kärnä, P. Ollonqvist.
3. Puutuotealan strategista kehitystyötä varten julkaistiin selvitykset asiantuntijanäkemyksistä metsäsektorin tulevaisuudesta Suomessa (”Etsikkoaika”) yhteistyössä Pellervon taloudellisen tutkimuslaitoksen kanssa (Metsäteollisuus ry:n toimeksianto) sekä puutuoteteollisuuden tulevaisuudesta ja puurakentamisen mahdollisuuksista Metlan tutkijsryhmän työnä (KMO 2015 taustaselvityksen pohjalta). Hanke: 3356 / R.-R-Enroth, R. Toivonen (PTT), R. Hänninen, A. Toppinen, E. Verkasalo, P. Ollonqvist, T. Rimmler.
4. Julkaistiin tuloksia tieteellisillä foorumeilla puutuotteiden ympäristöarvoista vientimarkkinoiden asiakkaiden näkökulmasta yhteistyössä Pellervon taloudellisen tutkimuslaitoksen kanssa ja opinnäytetutkimuksena Venäjän puurakentamisen mahdollisuuksista Suomen puurakennusteollisuuden kannalta. Jälkimmäisessä teemassa suunniteltiin ja käynnistettiin jatkotutkimuksia kohdealueina Venäjän lisäksi Baltian maat. Hankkeet: 3356 / R. Toivonen (PTT), J. Marttila, H. Heräjärvi, E. Välkky, T. Karjalainen, P. Ollonqvist.
5. Julkaistiin jatkotuloksia tieteellisillä ja ammatillisilla foorumeilla WMS-ohjelmassa toteutetusta hankkeesta erilaisten tukkipuuleimikoiden arvonmuodostuksesta. Tuloksia esiteltiin useissa lehtiartikkeleissa ja suorin kontaktein puutuoteyrityksiin, metsänomistajien liittoihin ja metsänhoitoyhdistyksiin. Useat puunhankintayritykset ja metsänhoitoyhdistykset sekä kaksi metsänomistajien liittoa ovat ottaneet käyttöön tuloksia tukkileimikoiden ennakkoarvioinnin ja hinnoittelun kehittämisessä. Hankkeen loppuevaluointi oli Ruotsissa 23.5.2007. Julkaistiin Joensuun yliopiston kanssa tehtyjen yhteistutkimusten tuloksia laserkeilauksen mahdollisuuksista metsiköiden puutavaralajikertymien ja runkojen laadun arvioimiseksi. Tutkimuksia jatketaan Metlan uudessa hankkeessa leimikoiden ja puutavaran ennakkoarvioinnin, hinnoittelujärjestelmien ja puukaupan metsäsuunnittelupalveluiden kehittämiseksi. EU Northern Periphery Programme 2007-2013 -ohjelmasta rahoitetussa valmisteluhankkeessa suunniteltiin skotlantilaisen partnerin johdolla kolmevuotinen yhteishanke Developing the Pinus sylvestris L. resource, jossa Metlan yhtenä tehtävänä on kehittää internetistä vapaasti ladattavissa oleva hakkuukertymäsimulaattori ensisijaisesti puunmyyjien ja pk-yritysten käyttöön. Hankkeet: 3357 / 7130. J. Malinen, T. Wall, H. Kilpeläinen, E. Verkasalo, P. Hyvönen, T. Nuutinen.
6. Osallistuttiin Metsäkeskus Keski-Suomen laatupuun asiakaslähtöisen kasvatuksen edistämiseen tähdänneeseen kehittämishankkeeseen merkittävällä asiantuntijapanoksella. Hankkeessa tehtiin muun muassa koulutus- ja neuvontakäyttöön tarkoitetut demonstraatiokoealat puutavaralajikertymien ja nettokantorahatulojen ennusteineen sekä laatupuun alueelliset saatavuusskenaariot erilaisilla kasvatusohjelmilla 20 vuoden aikavälillä. Hanke toteutettiin Keski-Suomen TE-keskuksen, maakunnassa toimivien puunjalostusyritysten ja metsänhoitoyhdistysten rahoituksella. Hankkeeseen ottivat osaa kasvu- ja tuotostutkimus (MOTTI-ryhmä), valtakunnan metsien inventointi (VMI-ryhmä) ja puutiede. Hankkeen loppuseminaari oli helmikuussa 2008. Hanke 7254 / J. Malinen, J. Hynynen, P. Niemistö, M. Lehtonen, R. Ojansuu, J. Siipilehto, A. Ahtikoski, K.T. Korhonen, K. Eerikäinen, H. Kilpeläinen, J. Nousiainen, E. Verkasalo.
7. Julkaistiin tieteellisillä ja ammatillisilla foorumeilla jatkotuloksia pohjoismaisen männyn erityisominaisuuksista (WMS-ohjelmassa toteutettu hanke) puutuoteteollisuuden tärkeimmissä, kehityskelpoisissa tuoteryhmissä. Erityisominaisuuksista mainittakoon UV-valon ja säänkestävyys sekä hienomekaaniset ominaisuudet. Koko hankekonsortion tulokset, mukaan lukien SWOT-analyysi, esiteltiin yrityksille markkinointiargumentoinnin, tuotekehityksen ja soveltuvan raaka-aineen hankinnan tueksi hankkeen suomalaisessa loppuseminaarissa 3.5.2007. Lisäksi tuloksia esiteltiin useissa ammattilehdissä ja alueellisissa tilaisuuksissa. Kolme suurta suomalaista ja yksi suuri ruotsalainen sahayritys ovat hyödyntäneet tuloksia konkreettisesti omissa tuotekehityshankkeissaan sekä Lapin puutuotesektori ja pohjoissuomalaiset yritykset omassa strategia- ja markkinointityössään. Hankkeen loppuevaluointi oli Ruotsissa 23.5.2007. Edellä mainittuun EU Northern Periphery Programme 2007-2013 -ohjelmasta rahoitettuun valmisteluhankkeeseen suunniteltiin osuus, jossa Metlan tehtävänä on jalostaa ja jalkauttaa WMS-hankkeen ja sitä tukevien tutkimusten tuloksia ensisijaisesti pk-puutuoteyritysten käyttöön. Kohdealueina Suomessa ovat Koillismaa-Lappi, Pohjois-Karjala ja Keski-Suomi. Hanke: 3354 / E.Verkasalo, M. Grekin, S. Nevalainen, B. Gyawali.
8. Lehtipuun käytön laajentamista koskeneissa tutkimuksissa julkaistiin kansainvälisillä foorumeilla yhteenveto Itämeren alueen lehtipuuteollisuudesta markkinoinnin suunnittelua ja liiketoimintaympäristöön asemoitumista varten sekä tuloksia metsä- ja hybridihaavan kuivauksesta ja modifioinnista, joita jatkojalostajat ja laitevalmistajat ovat hyödyntäneet omassa tuote- ja laitekehityksessään. Samoin julkaistiin artikkeleita visakoivun geneettisistä alkuperistä, kasvatuksesta ja ominaisuuksista sekä käynnistettiin maa- ja metsätalousministeriön rahoituksella tutkimus hirvieläinten aiheuttamista teknisistä vaurioista nuorissa koivikoissa. Hankkeet: 3353 / H. Heräjärvi, E. Verkasalo, R. Junkkonen, A. Toppinen (toimivapaalla EFIssä); 7137 / R. Hagqvist.
9. Venäjältä tuotavan kuusi- ja koivutukin raaka-aineominaisuuksia ja niistä saatavan sahatavaran ja vanerin tuoteominaisuuksia suhteessa kotimaiseen kuuseen ja koivuun käsitelleet tutkimukset käynnistettiin ja saatiin pääosin valmiiksi EUREGIO Karelia Neighbourhood Programme -ohjelman, Puumiesten ammattikasvatussäätiön ja puutuoteyritysten Regio-rahoituksella. Tutkimukset toteutettiin Metlan Joensuun yksikön kansainvälisen metsätalouden painoalan piirissä ja yhteistyössä kahden suuren kotimaisen puutuoteyrityksen, VTT:n ja Kymen ammattikorkeakoulun kanssa. Tulokset on julkaistu Metlan Idän metsätieto -tietopalvelussa ja koivun osalta myös kirjallisina raportteina. Hanke: 3384 / 7210. H. Heräjärvi, J. Arponen, E. Verkasalo, K. Kannisto, T. Wall, H. Kilpeläinen, E. Välkky, S. Karvinen, T. Karjalainen.
10. Metsäpolttoaineiden mittauksen vaatimuksista ja uusista sovelluksista Suomessa laadittiin state-of-art yhteenveto, joka esiteltiin Bioenergy 2007 -konferenssissa. Metlan energiapuun mittauksen tutkimuksia ja siihen liittyviä asiantuntijatoimintoja jatkettiin muuten Bioenergiaa metsistä -tutkimus- ja kehittämisohjelmassa. Hanke: 3359. J. Lindblad., E. Verkasalo.
11. Suomalaisten pyöreän puutavaran mittausmenetelmien tarkkuudesta ja niiden soveltamisesta Venäjältä, Valko-Venäjältä ja Baltiasta tuotavan puutavaran mittauksessa laadittiin lausunnot Metsäteollisuus ry:lle puuntuonnin ehtoja koskevia neuvotteluja varten. Käynnistettiin jatkotutkimus puutavaralajien tuoretiheystaulukoiden täydentämiseksi yhteistyössä puunhankkijoiden ja muiden puukaupan sidosryhmien kanssa. Hanke: 3359. J. Lindblad. E. Verkasalo.
12. Jatkettiin Metsäkustannus Oy:n kanssa yhteistyönä tehtäviä kirjahankkeita Visakoivun kasvatus ja käyttö sekä Koivun kasvatus ja käyttö. Hankkeet: 3353 / 7173 R. Hagqvist; 3353 / 50119, 50154. P. Niemistö, H. Heräjärvi, A. Viherä-Aarnio, P. Velling, E. Verkasalo.
13. Valtioneuvoston osaamiskeskusohjelmassa 2007-2013 osallistuttiin Pohjois-Karjalan osaamiskeskuksen kautta toiminnan käynnistämiseen Asumisen osaamisklusterissa, Uudistuva metsäteollisuus -klusterissa ja Tulevaisuuden energiateknologia -klusterissa. Tulevaisuuden energiateknologia -klusterissa käynnistettiin valmisteluhanke Ympäristösuorituskyky puutuote- ja rakennusalalla sekä osallistuttiin metsäteknologian piirissä käynnistettyyn valmisteluhankkeeseen Biomassavuo.
14. Metsäklusteri Oy:ssä osallistuttiin työseminaarien kautta ensimmäisen tutkimusohjelman ”Älykkäät ja resursseja säästävät tuotantoteknologiat” sisällön suunnitteluun.
15. Laadittiin Kansallisen metsäohjelman 2015 valmistelua varten vaihtoehtolaskelmiin bioenergiaa ja uusia tuotteita koskeva osa.
16. PKM-ohjelman tutkijat toimivat asiantuntijoina muun muassa yliopisto- ja ammattikorkeakouluopetuksessa sekä lausunto-, erikoisartikkeli- ja esitelmöintitehtävissä.
17. PKM-ohjelman hankkeissa jatkui kolme väitöskirjatutkimusta.
