 |
Työpäivän jälkeen metsään tai vesille - totta kai! Mikko Kurttila on omien sanojensa mukaan metsien ja luonnonvarojen monikäyttäjä.
Kuva: Jarmo Laakkonen.
|
Mikko Kurttilaa voi luonnehtia yhdellä sanalla, ”metsäsuunnittelumies”. Hän tuli Metlan Vantaan tutkimuskeskukseen 14 vuotta sitten, heti kun oli valmistunut Joensuun yliopistosta. Tutkimusaiheena oli tuolloinkin metsäsuunnittelu ja metsänomistajatutkimus. ”Käytännössä olen koko tutkijan urani ollut Metlan kanssa tekemisissä. Palkka on tullut vuorotahtiin Metlalta tai yliopistolta, mutta työpisteeni on yleensä ollut Metlan puolella. Vuosina 2007–2008 hoidin metsäsuunnittelun professorin viransijaisuutta Joensuun yliopistossa. Se oli kokonaisuutena erittäin mukava kokemus ja opettaminen oli hyvää vaihtelua täyspäiväiseen tutkijatyöhön.”
Kurttilaa ei voi syyttää sisäänpäin lämpiävästä asenteesta, sillä hän on aina tehnyt tutkijan työtään laajassa yhteistyöverkostossa ja useiden tutkimusaiheiden parissa. Työhistoriasta löytyy perinteisen metsätalouden suunnittelun tutkimuksen lisäksi runsaasti monitavoitteisen metsäsuunnittelun menetelmätutkimusta sekä yleisempää, strategiseen liikkeenjohtoon liittyvää tutkimusta. Myös yhteys ekologian ja monikäytön suuntaan on ollut avoin.
Yhteistyötä käytännön metsäsuunnitteluun lisättävä
Metsäsuunnittelun tutkimusohjelmia vuosia johtanut ja nyt Euroopan metsäinstituuttiin siirtynyt professori Tuula Nuutinen ennätti uurastaa pitkään metsäsuunnittelun tutkimuksen eteen Metlassa. Kurttila pitääkin Metlan tasokasta metsäsuunnittelututkimusta ehdottomasti yhtenä talon lippulaivoista. ”Meillä on vankka jalansija metsäsuunnittelupiireissä. Esimerkiksi Mela ja sillä tehtävät laskelmat tunnetaan laajasti. Myös laajasti hyödynnetty Valtakunnan metsien inventointi (VMI) yhdistetään kaikkialla Metlaan. Vaikka asiat ovatkin hyvin, ei meillä ole varaa jäädä lepäämään laakereillamme. Uusia vaatimuksia kohdistuu Metlankin metsäsuunnittelututkimukseen, ja niihin pitää pystyä reagoimaan suunnitelmallisesti ja riittävän nopeasti. Vaikka tämä verkostomainen tutkimusohjelma toimiikin aktiivisesti ulospäin, on uskoakseni vieläkin varaa kehittää yhteistyömuotoja eri toimijoiden kanssa”, toteaa Kurttila.
Hän lähtisi useammin mukaan yhteistyöhankkeisiin ja hakemaan ulkopuolista rahoitusta uusiin tutkimuksiin. Lisäksi vieläkin aktiivisempi ote käytännön tasolla tapahtuvaan metsäsuunnitteluun olisi poikaa. ”Olemme valmiita syventämään yhteistyötä esimerkiksi metsäkeskusten ja Tapion suuntaan, etenkin nyt, kun molemmat ilmeisesti ottavat ensi vuonna uuden suunnittelujärjestelmän käyttöön. Näitä mahdollisuuksia tarkastellaan vielä syksyn aikana”, Kurttila kaavailee.
Yhteistyökuvioita kehitettäessä kannattaa Metlan roolia ja näkyvyyttä pohtia tarkasti. Metsänomistajathan asioivat lähinnä metsäkeskusten ja metsänhoitoyhdistysten kautta, eivätkä välttämättä hahmota Metlan roolia tutkimus- ja pohjatiedon tuottajana. Esimerkiksi metsäkeskusten suunnittelujärjestelmissä on käytössä pääasiassa Metlassa kehitetyt mallit.
Omaa tutkimusta ei jätetä, ainakaan kokonaan
Metsänomistajatutkimus on Kurttilan omaa tonttia. Lähiaikoina metsänomistajilta selvitetään kyselytutkimuksen avulla, mitä he metsäsuunnittelulta haluavat, miten nykyinen metsäsuunnittelujärjestelmä toimii ja onko siinä tapahtunut kehitystä viimeisen kymmenen vuoden aikana. Tulokset palvelevat välittömästi muun muassa metsäsuunnittelupalveluiden tarjoajia.
Mikko Kurttila on omien tutkimusaiheidensa ansiosta hyvin sisällä myös Metsossa, Etelä-Suomen metsien monimuotoisuuden toimintaohjelmassa. ”Luonnonhoitosuunnitelmat ovat tulossa Metson keinovalikoimaan mukaan. Monimuotoisuustarkasteluilla voisikin mielestäni olla välittömämpi yhteys normaaliin metsäsuunnitteluprosessiin eikä niitä pitäisi hoitaa erillisinä projekteina.”
Metlan metsäsuunnitteluosasto on tulevaisuuden palvelutalo
Metlan metsäsuunnittelututkijat ovat sitoutunutta väkeä. Tutkijat työstivät omasta tieteenalastaan strategian, joka valmistui heinäkuussa. Käsitellyistä vaihtoehdoista Metlan ja toimintaympäristön kehittymisen näkökulmasta sopivimmaksi todettiin ns. palvelutaloidea. Se on asiakaslähtöinen strategia, jossa asiakkaita palvellaan tuottamalla tietoa ja palveluja, kuten esimerkiksi erilaisia sovelluksia. ”Mielestäni tämä sopii hyvin Metlan tavoitteisiin ja toimintaympäristöön. Konkreettisia toimenpiteitä strategian toteuttamiseksi mietitään tulevana talvena. Uskon myös, että nyt viitoitettu tie palvelee myös mahdollista uutta metsäsuunnittelun tutkimus- ja kehittämisohjelmaa”, toteaa Kurttila.
Palvelutalon avajaisiin on kuitenkin vielä tovi aikaa ja sitä ennen on tehtävä paljon suunnittelutyötä. Homma rullaa varmasti, sillä uudella ohjelmanjohtajalla on motivaatio kohdallaan. ”Olen tästä lyhyestä pestistä innoissani. Metsäsuunnittelun parissa työskentelee Metlassa hyvä tutkijajoukko. Varsinainen MSU-tiimi on kuitenkin hyvin pieni, ja työtä tulee olemaan paljon. Haastavan työn vastapainoksi hakeudun luontoon, sillä olen metsien ja luonnonvarojen monikäyttäjä. Pienen metsätilan metsien hoidon tarjoaman liikunnan ja puunmyyntitulojen lisäksi haen luonnosta riistaa, kalaa, sieniä ja marjoja. Lisäksi käyn läiskimässä lentopalloa tai valmentamassa nuorempia pelaajia”, naurahtaa Mikko Kurttila, lentopallomitat täyttävä uusi ohjelman johtaja. |
