Metla on osa Luonnonvarakeskusta 1.1.2015 alkaen. www.luke.fi
  SUOMEKSI     PÅ SVENSKA     IN ENGLISH     AUF DEUTSCH     ПО-РУССКИ     
 
Metla-etusivuTutkimusPalvelutJulkaisutMetinfo-metsätietopalvelutTutkimusmetsätTietoa MetlastaStrategiaYhteystiedot
Metla » Tutkimus » Tutkimusohjelmat » MKL » Taustaa

Tutkimusohjelman taustaa

Sivukartta | Haku

Valtakunnan metsien 10. inventoinnin (VMI 10) mukaan Suomen metsien vuotuinen kasvu on 99,5 miljoonaa kuutiota. Poistuma on 2000-luvulla ollut noin 70 prosenttia kasvusta eli puuston määrä on jatkuvasti lisääntynyt. Tulevaisuudessa kasvua lisäävät turvemaiden hakkuumahdollisuuksien kaksinkertaistuminen noin 15 miljoonaan kuutioon.Myös kasvihuoneilmiön ennustetaan lisäävän puuston kasvua.

Vaikka uudistamisesta pääsääntöisesti huolehditaankin, on taimikoista vajaat 75 prosenttia metsänhoidolliselta tilaltaan hyviä tai tyydyttäviä. Taimikoiden tilaa heikentävät puuston epätasaisuus, tuhot ja hoitamattomuus. Metsänuudistamisen laadunseurantatutkimuksista ja metsänkasvatuslaskelmista on pääteltävissä, että metsänhoidon laadun tasoa nostamalla voidaan metsiemme kasvua lisätä ainakin 10 prosenttia. Jos metsien kasvatuslannoitus nostettaisiin huippuvuosien tasolle noin 200 000 hehtaariin, olisi tukkipuun kasvun lisäys 3-4 miljoonaa kuutiota. Valtakunnan metsien 10. inventoinnin mukaan viljelytaimikoiden tila on selvästi parempi kuin luontaisesti perustettujen taimikoiden. Taimikoiden alkukehitystä voidaan parantaa ripeämmällä uudistamisella, oikealla menetelmävalinnalla, panostamalla taimikoiden varhaishoitoon ja säätelemällä hirvikantaa.

 
 
Kuva: Metla/Erkki Oksanen

Metsätalouden ja metsäsektorin tulevaisuus Suomessa eivät ole niinkään kiinni puun määrästä vaan sen kysynnästä ja markkinoille tulosta. Kysyntää ylläpitävät metsäteollisuuden investoinnit, jotka taas ovat osaltaan riippuvaisia puuraaka-aineen saatavuudesta kilpailukykyiseen hintaan eli puun markkinoille tulosta.

VMI 10:n mukaan taimikoiden hoitamattomuuden tai hoitotoimien lykkääntymisen seurauksena odotettavissa on nykyistä vieläkin tiheämpiä taimikoita, joissa lehtipuuston osuus on suuri. Tiheissä taimikoissa puilla on vähän kasvutilaa ja puut järeytyvät hitaasti. Hyvillä kasvupaikoilla nopeakasvuisemmat lehtipuut vievät tilaa havupuilta. Pitkällä aikavälillä vaikutus hakkuukertymiin voi olla hyvinkin merkittävä. Yhä suurempi osuus hakkuukertymästä tulee olemaan pieniläpimittaista lehtipuuta.

Tällä hetkellä taimikkoja harvennetaan selvästi vähemmän kuin mitä niitä tulisi harventaa metsänhoidollisin perustein. Mikäli tilanne jatkuu nykyisellään, 30 vuoden kuluttua ainespuun mitat täyttävän puuston kokonaistilavuus on tehdyn tutkimuksen mukaan lähes viisi prosenttia pienempi verrattuna tilanteeseen, jossa taimikoita alettaisiin nyt hoitaa metsänhoitosuositusten mukaisesti. Suurin vaikutus on kuusella, joissa kuusikuidun määrä on noin 12 prosenttia ja kuusitukin nelisen prosenttia pienempi. Vastaavasti kuitupuukokoisen lehtipuun kokonaistilavuus lisääntyy noin kolmella prosentilla.

Metsänhoitotöiden nouseva kustannustrendi on heikentänyt metsänhoitoon tehtyjen investointien ja siten koko metsätalouden kannattavuutta. Yksikkökustannusten kehityksellä on vaikutusta myös puun markkinoille tuloon, koska metsätalouden kannattavuuden voidaan olettaa motivoivan tehokkaaseen puuntuotantoon. Metsänhoitotöissä kustannustehokkuutta voidaan nostaa lähinnä parantamalla työn tuottavuutta. Tämä voi tapahtua kehittämällä toimitusketjujen hallintaa, työn organisointia ja uusia työmenetelmiä, koneellistamalla tai tehostamalla nykyisiä toimintatapoja.

 
Kuva: Metla/Erkki Kauhanen
 

Kun kustannustehokkuus paranee tuottavuuden lisääntyessä, on niillä yhdessä myös metsätalouteen tulossa olevaa työvoimapulaa torjuva vaikutus. Kustannustehokkuus vaikuttaa välillisesti myös työvoiman tarjontaan, koska se ylläpitää metsätalouden palkanmaksukykyä. Kustannustehokkuus on myös metsätalouden palveluita tuottavien yhteisöjen liiketoiminnallisen kannattavuuden tärkeä osatekijä. Näistä lähtökohdista ”Metsänhoidon kustannustehokkuuden ja laadun” tutkimus- ja kehittämisohjelman tavoitteena on edesauttaa metsänhoitotöiden nousevan kustannustrendin kääntämistä laskusuuntaan.

  Päivitetty: 10.08.2009/AJok | Copyright Metla | Palaute