Metla Tutkimusohjelmat

Julkinen tuki ja kilpailu metsäalalla (JUK)

[  English  |  Tavoitteet  |  Tulokset  |  Johtaja  |  Tutkijat  |  Hankkeet  |  Julkaisut  |  Tiedotteet  |  Lisää tutkimusohjelmasta  |  Metla Tutkimus  ]

Kesto: 1998 - 2002   Asiasanat: julkinen tuki, kilpailu, metsä- ja puualan pk-yritykset

Tavoitteet

Tutkimusohjelmassa tutkitaan julkista tukea Euroopan eri maiden metsäpolitiikan välineenä, metsäalalla vallitsevan kilpailun tehokkuutta ja tuotannontekijäolosuhteita. Lisäksi ohjelmassa tutkitaan metsä- ja puualan pk-sektorin menestystekijöitä Suomessa ja Euroopassa. Tavoitteena on luoda perusteet kansallisesti ja kansainvälisesti tarkoituksenmukaiselle tukien tasolle. Erityisesti keskitytään seuraavien kysymysten tutkimiseen:

1) Metsänparannusvarojen käyttöä tutkitaan sekä koko kansantalouden tasolla että eri työlajien kohdalla erikseen.

2) Kilpailun toimivuutta selvitetään metsäsektorin eri osamarkkinoilla.

3) Tutkitaan, ovatko institutionaaliset puitteet, joissa yritykset toimivat, yritysten kilpailukyvyn ja toimintaedellytysten kannalta suotuisat.

Tulokset

Osahankkeessa on etsitty pk-teollisuudelle puunhankinnan mahdollisuuksia, joissa voitaisiin välttää tarpeettomien puutavaralajien ostaminen. Esille on tuotu hankintakauppa, joka ei nykyisellään vastaa ostajan tarpeisiin. Sen takia siinä tehtävää työtä ei korvata riittävästi myyjälle, joten hankintakauppa ei oikein vastaa myyjänkään tarpeita. Tähän löydettiin useita kehittämismahdollisuuksia. Puutavaralajivaatimukset tulisi sopia vasta juuri ennen hakkuun aloittamista, jolloin teollisuusostaja saa tarvitsemaansa tavaraa. Hakkuun aikana metsänomistajan tulisi pitää ostaja tietoisena hakkuun edistymisestä, jolloin ostajalla säilyy mahdollisuus vieläkin muuttaa vaatimuksiaan. Hakkuu- ja metsäkuljetus tulisi tehdä nopeasti sekä raaka-aineen säilymisen että ostajan raaka-ainetarpeiden tyydyttämiseksi.

Toimialaselvityksistä on saatu valmiiksi ja julkaistuksi metsäpuiden taimien kasvatusta harjoittava toimiala. Suomen nykyisestä taimituotannosta yli 60 prosenttia on keskittynyt taimituotantoyhtiöille, joista Taimi-Tapio Oy on markkinajohtaja 40 prosentin osuudellaan. Merkittävä tuottaja on myös Metsähallitus (nykyisin Forelia Oy), jonka markkinaosuus on ollut 20-25 prosenttia. Taimia kasvatetaan myös metsäteollisuuden ja Metsäntutkimuslaitoksen taimitarhoilla sekä noin 60 pienellä yksityisellä tarhalla. Taimien kokonaistuotanto oli vuonna 1998 148 miljoonaa kappaletta. Pienten taimitarhojen tuotanto ja osuus metsätaimien kokonaistuotannosta on kasvanut voimakkaasti viimeisen kymmenen vuoden kuluessa. Pienten yrittäjävetoisten tarhojen kilpailuvaltteja ovat laatu, joustavuus ja palvelu. Nykyisin pienillä tarhoilla tuotetaan jo yli kymmenen prosenttia kokonaistuotannosta, yhteensä yli 15 miljoonaa tainta. Isojen taimituotantoyhtiöiden omistajat, metsäkeskukset, voivat ainakin välillisesti vaikuttaa metsän uudistamismenetelmiin ja siten omien omistamiensa taimitarhojen tuotannon menekkiin. Tällainen kytkentä toimii ainakin jonkinlaisena alalle tulon esteenä tai hidasteena. Oman erikoisen piirteensä toimialalle antaa myös se, että markkinointikanavat ovat lähes kokonaan metsänhoitoyhdistysten hallussa. Metsänuudistamisen yhteydessä metsänhoitoyhdistykset hankkivat yleensä taimet metsänomistajille ja näin ne markkinoivat käytännössä suurimman osan taimitarhojen tuotannosta. Tämä tilanne toimii melko tehokkaana alalle tulon esteenä uusille yrittäjille.

Myös metsäpalveluyritystoimintaa koskeva toimialaselvitys on tehty. Siinä keskityttiin erityisesti yritysten menestystekijöihin. Menestyneimmät yrittäjät kertoivat olleensa luottavaisia yritystä perustaessaan ja yhtenä tärkeimmistä motiiveista oli ansiotulojen kasvattaminen. Vajaa puolet yrityksistä oli keskittynyt hakkuupalvelujen myyntiin ja heillä oli yleensä vain yksi pääasiakas.

Omana kokonaisuutena hankkeessa on energiapuun hankinta. Tässä osassa selvitettiin metsäkoneyrittäjien roolia energiapuun hankkijoina. Nykyisin noin sata metsäkoneyrittäjää korjaa energiapuuta hakkuutähteiden muodossa päätehakkuilla. Energiapuun korjuulla ei ole suurta merkitystä yrittäjien taloudelliseen tulokseen tai työllisyyteen. Hankkeessa selvitettiin myös asiakasyritysten asettamat vaatimukset energiapuuntoimittajille.

Eurooppalaisella tasolla tarkasteltaessa metsätalous näyttäisi saavan julkisen vallan taholta merkittävää taloudellista tukea. Toisaalta metsätaloutta koskevat useat rajoitukset. Kuinka pitkälle pääasiassa kansallisissa ja osittain kansainvälisissäkin interventioissa on syytä mennä, miten niitä kannattaa toteuttaa ja missä vaiheessa esimerkiksi kansallisten ja kansainvälisten markkinoiden kilpailullisuus ja tehokas toiminta alkavat häiriintyä, ovatkin jo ristiriitoja herättäviä kysymyksiä. Metsätalouden tukien ja rajoitusten läpinäkyvyys ja puolueettomaan tutkimukseen perustuvan evaluoinnin lisääminen näyttäisivätkin kaipaavat merkittävää lisätyötä Euroopassa.

Johtaja: Mäkinen, Pekka

Tutkijat


Sivun alkuun

Tämä sivu on tuotettu Metlan tietokannasta 07.11.2015
Palaute