|
|
Rannikko on suosittua virkistys- ja ulkoilualuetta
Vuonna 2008 rannikkoväestöstä 96 % harrasti ulkoilua. Rannikkoväestö kokee merenranta-alueet, saariston ja merialueet erittäin tärkeiksi virkistysympäristöiksi. Kolme neljästä rannikon asukkaasta käy uimassa luonnonvesissä tai käyttää muuten ranta-alueita virkistykseen.
Uinti, veneily, kalastus ja rannalla oleskelu ovat tärkeimpiä vesialueisiin ja rantoihin liittyviä harrastuksia. Muuten rannikon asukkaat ulkoilevat kuten suomalaiset yleensäkin: muun muassa kävely ja pyöräily ovat suosittuja.
Rannikkoseutujen asukkaat ovat melko tyytyväisiä alueidensa virkistyspalveluihin. Tyytyväisimpiä ovat Hangossa ja Tammisaaressa asuvat, ja Vaasan seudun asukkaat ovat tyytymättömimpiä. Kyselyn perusteella kaikilla alueilla ollaan tyytyväisiä etenkin palvelu-, retki- ja luonnonsatamiin, kalastusmahdollisuuksiin, ulkoilureitteihin ja henkilöautolla liikkumiseen. Sen sijaan kehitettävää on etenkin välinevuokrauksessa ja julkisessa liikenteessä rannikon ja saariston virkistysalueille.
Suomen rannikkostrategiassa yhtenä tärkeimmmistä kehittämiskohteista pidetään ranta-alueille pääsyn parantamista ja virkistysalueiden riittävyyttä. Monien kaupunkikuntien lähirantoihin pääsy on estetty tai tehty muuten vaikeaksi.
Miljoonia käyntikertoja
Jo pelkästään rannikkoalueen asukkaat tekevät merkittävän määrän ulkoilukertoja koko Suomen rannikkoalueelle: 107 miljoonaa lähiulkoilukertaa, 37 miljonaa mökkeilypäivää, 26 miljoonaa uintikertaa, 16 miljoonaa veneilykertaa ja 11 miljoonaa kalastuskertaa. Laskelma perustuu 1 530 000 hengen väestömäärään, joka on 15–74-vuotiaiden osuus koko rannikkoalueen kahden miljoonan väestöstä.
Alustavien trendi- ja mallianalyysien mukaan muutokset ulkoiluaktiivisuudessa tapahtuvat hitaasti. Sen sijaan yksittäisten ulkoiluharrastusten suosiossa ja harrastuskerroissa voi tapahtua nopeita muutoksia. Väestön ikääntyminen, muoti-ilmiöt ja virkistysympäristön muutokset vaikuttavat lajien suosioon. Esimerkiksi ilmastonmuutos vähentää hiihtoharrastusta ja Itämeren rehevöityminen vaikuttaa kalastukseen, uintiin ja veneilyyn.
Tutkimustulokset perustuvat kyselyyn, joka suunnattiin Hangon, Tammisaaren, Turun ja Vaasan alueiden 5000 asukkaalle. Vastausprosentti oli 28. Kohdealueet valittiin sillä perusteella, että niissä on väestön kasvupaineita ja tiivistä loma-asumista, ja alueilla virkistyskäytön kysynnän voidaan olettaa lisääntyvän.
Lisätietoja:
- Tutkija Marjo Neuvonen, Metla, p. 010 211 2234, marjo.neuvonen@metla.fi
- Vanhempi tutkija Tuija Sievänen, Metla, p. 010 211 2246, tuija.sievanen@metla.fi
- Raportti: Rannikkoalueen virkistyskäytön kysyntä (pdf)
|
