Metla on osa Luonnonvarakeskusta 1.1.2015 alkaen. www.luke.fi
  SUOMEKSI     PÅ SVENSKA     IN ENGLISH     AUF DEUTSCH     ПО-РУССКИ     
 
Metla-etusivuTutkimusPalvelutJulkaisutMetinfo-metsätietopalvelutTutkimusmetsätTietoa MetlastaStrategiaYhteystiedot

Metsästä hyvinvointia (HYV)

Sivukartta | Haku

Ohjelman esite (pdf)

Luontomatkailija tulee yhä useammin ulkomailta

Valokuva: Harri Silvennoinen

Luontomatkailun laajeneminen perustuu suurelta osin kansainvälisen kysynnän kasvuun. Suomen suosio matkailu­kohteena on kasvanut viimeisen kymmenen vuoden aikana samaa vauhtia kuin kansain­välinen matkailu maailmanlaajuisena ilmiönä.

Hotelliyöpy­misinä mitattuna kansain­välinen matkailu lisääntyi vuosina 1996–2006 Euroopassa noin 30 % ja Suomessa noin 50 %. Lapissa kasvu oli yli 100 % samalla aikavälillä

Ulkomaisille matkailijoille Suomi on puhdas, koskematon ja luonnon­tilainen alue. Matkakohteen valintakriteereitä ovat luonto, hiljaisuus, järvet, tunturit, lumi, revontulet, yötön yö, joulupukki, porot ja saamelaiskulttuuri.

Pohjois-Suomessa on selvitetty kansainvälisten matkailijoiden maisema-arvostuksia ja suhtautumista erilaisiin metsänkäsittely­vaihtoehtoihin. Tutkimuksen perusteella matkailijaa viehättävät talvella avarat maisemat ja puuston koolla ei ole kovin suurta merkitystä. Myös kesämatkailija on mieltynyt helppokulkuisiin maastoihin, mutta hänen mielestään uudistushakkuun jäljet vastaavat huonosti virkistyskäyttöön liittyviä odotuksia. Hakkuiden sijoittelulla ja hakkuutavalla voidaan kuitenkin vaikuttaa merkittävästi metsäympäristön vetovoimaisuuteen.

Matkailijoiden näkemyksiä maisemien soveltuvuudesta virkistyskäyttöön (asteikko: 0=ei sovellu lainkaan, 10=soveltuu täydellisesti):

 
8.60 7.37   8.12 6.69

 

 

 

 

 

Suomalainen marjastaa, sienestää ja luontoretkeilee

Valokuva: Harri Silvennoinen

Noin 40 % suomalaisista harrastaa luontomatkailua vuosittain, mutta runsas 50 % olisi kiinnostunut luontomatkailusta, mikäli kohde olisi riittävän helposti saavutettavissa. Suomalainen luon­tomatkailija marjastaa, sienestää, luontoretkeilee ja vaeltaa, ja liikkuu mielellään omatoimisesti.

Suomessa on neljä vetovoimaista matkailukeskittymää: Pohjois- ja Itä-Suomi, Järvi-Suomi, rannikkoalue ja pääkaupunkiseudun lähiluonto kuten Nuuksion kansallispuisto. Keskittymissä on paljon kansallispuistoja, jotka ovat suosittuja käyntikohteita. Monien kansallispuistojen tuntumaan on kehittynyt myös moni­puolinen ohjelmapalveluverkosto, jonka avulla matkasta voi räätälöidä monipuolisen.

Mökkeily on suomalainen erityispiirre matkailussa. Suomessa on noin 490 000 vapaa-ajanasuntoa, joista suurin osa sijaitsee vesistöjen rannoilla. Vapaa-ajanasunnoilla vietetään yhä enemmän aikaa ympärivuotisesti, mikä luo mahdollisuuden myös maaseudun kehittämiselle.

Ympäristötietoisuus lisääntyy

Kansainvälisten tutkimusten perusteella matkailijoiden kulutuskäyttäytyminen ja arvostukset ovat muuttuneet. Lomamatkoja tehdään enemmän kuin aikaisemmin, mutta matkalla viivytään entistä lyhyemmän aikaa. Tämä on lisännyt muun muassa lähikohteiden suosiota.

Matkalla korostuvat itsenäisyys, seikkailunhalu ja massakohteiden välttely. Matkailijat arvostavat myös yhä enemmän paikalliskulttuuria ja luonnonympäristöä. Matkailututkimus osoittaa, että matkustajien ympäristö­tietoisuus ja siihen liittyvät arvot ja asenteet vahvistuvat jatkuvasti. Esimerkiksi yli puolet saksalaisista matkai­lijoista haluaa, että matkakohteessa on luontoa ja että kohde on ympäristöystävällinen.

Erityisesti luontomatkailukeskusten on löydettävä tasapaino tehokkaan yhdyskuntarakenteen ja luonnonläheisen ympäristön tuottamisessa: rakennetun ympäristön, viheralueiden ja lähialueiden maiseman tulisi muodostaa harmoninen kokonaisuus. On tärkeää välttää urbanisoimasta liikaa luontokohteita tai pyrittävä luomaan luontomatkailukohteita erilaisille asiakasryhmille.

Tarvitaan kauniita maisemia

Pohjois-Suomessa on pääosin valtion maata ja laajat kansallispuistot. Ne mahdollistavat omatoimisen luontomat­kailun ja luovat melko vakaan pohjan matkailupalveluiden kehittämiselle. Etelä-Suomessa luontokohteet ovat pirstoutuneita ja yksityiset omistavat pääosan maista.

Kun metsänomistaja saa rahallista korvausta vain puunmyyntituloista, hänellä ei ole välttämättä mielenkiintoa suojella matkailun tarvitsemia maisema- ja virkistysarvoja. Puun kysynnän heikkeneminen ja metsien siirtyminen uusien sukupolvien hallintaan voi kuitenkin muuttaa suhtautumista.

– Suomeen pitäisi kehittää toimintamalli, jossa matkailuyrittäjät voisivat vuokrata yksityismaita matkailukäyttöön. Mallissa metsänomistajat tekisivät yrittäjien haluamasta alueesta tarjouksen, joka sisältäisi ehdotuksen maisema- ja virkistysarvot turvaavista metsänhoitotoimenpiteistä, korvaushinnasta ja sopimuksen kestosta. Sopimus sisältäisi myös määrittelyn, minkälaiseen matkailukäyttöön alue tulisi ja mitä sinne saisi rakentaa, professori Liisa Tyrväinen kertoo.

Tavoitteena olisi, että alueen vuokraajina toimisi useampi yrittäjä yhdessä, jotta saataisiin laajempia alueita luontomatkailukäyttöön.

Lisää aiheesta: Maisemakauppa - mitä ihmettä? (pdf)

  Päivitetty: 08.07.2009 /SJor | Copyright Metla | Palaute