Metla on osa Luonnonvarakeskusta 1.1.2015 alkaen. www.luke.fi
  SUOMEKSI     PÅ SVENSKA     IN ENGLISH     AUF DEUTSCH     ПО-РУССКИ     
 
Metla-etusivuTutkimusPalvelutJulkaisutMetinfo-metsätietopalvelutTutkimusmetsätTietoa MetlastaStrategiaYhteystiedot

Metla Oulu - Tutkimus

Sivukartta | Haku

Oulun toimipaikassa tutkitaan metsien uudistumisen ekologiaa ja metsäympäristön tilassa tapahtuvia muutoksia sekä kehitetään Pohjanmaan-Kainuun alueelle sopivia metsänhoidon menetelmiä. Tutkimuksen painoaloja ovat metsänuudistaminen ja ympäristötutkimus. Turvemaiden suuren määrän vuoksi myös suontutkimus on merkittävää. Uusimpia tutkimusalueita ovat metsägenetiikka ja metsäpatologia.

Oulun toimipaikan tutkimushankkeet

Metsänuudistaminen ja metsäbiologia

 
  Kuva: Eila Tillman-Sutela

Uudistamistutkimus on pitkään perustunut pysyviin laajoihin kenttäkokeisiin. Ne sijaitsevat Pohjanmaan rannikkoalueella, Kainuussa ja Koillismaalla.

Tutkimuskohteina ovat

  • alavien sekä korkeiden alueiden uudistaminen
  • taimikonhoidon menetelmien kehittäminen
  • uudistamisen vesistövaikutusten vähentäminen

Alueellisen toimintaympäristön erityispiirteet antavat haasteen laajoihin sovellutuksiin erityisesti ilmasto- ja ympäristömuutosten vaikutusten tutkimisessa. Yhtälailla uudistamisen kustannukset ovat keskeinen tutkimushaaste siirryttäessä Etelä-Suomen suotuisista ilmasto-oloista kohti pohjoista.

Onnistunut metsänuudistaminen turvaa puuntuotannon jatkuvuuden. On tärkeää, että uudistaminen tapahtuu nopeasti ja että eri uudistamismenetelmien käytön ekologinen perusta on vahva. Tavoitteen saavuttamiseksi uudistamistutkimusta suunnataan tuottamaan tietoa siitä, miten nopeasti tiheä, mielellään monen puulajin taimikko saadaan aikaan, ja miten se vaikuttaa ravinteiden huuhtoutumiseen.

Metsägenetiikassa tutkimuskohteina ovat h avupuiden tärkeiden ominaisuuksien - kasvun lopettaminen, kylmänkestävyys, muut stressireaktiot - geneettisen perustan määrittäminen. Siementen ekomorfologisen tutkimuksen taustana ovat siemen- ja taimihuollon ongelmat sekä siementen rakenteiden yhteys itämisen aikaisiin tapahtumiin ja lajin sopeutumiseen.

Metsäpatologiassa tutkitaan kuusen käpy- ja siemenpatogeenejä, tervasrosoa maitikoilla, valkomännyn tervasrosoa tulokaslajina ja versosurmaa kuusella pohjoisen erityisolosuhteissa. Ennallistamistutkimuksissa selvitetään puuston palautumisen ja lajiston monimuotoisuuden dynamiikkaa sekä muutoksia suon hydrologiassa ja suoveden ravinteissa.

Ympäristötutkimus

Ympäristötutkimuksen painoalalla keskeisiä tutkimuskohteita

  • raskasmetallilaskeuma
  • fenologia
  • metsänuudistamisen, puuntuhkan, hakkuun ja maanmuokkauksen vaikutus ympäristöön
  • turvetuotannosta vapautuvien suonpohjien metsittämisen ympäristövaikutukset

Raskasmetallilaskeuma ja bioindikaattorit

 

Koko maan kattavassa raskasmetallilaskeumatutkimuksessa on metsäsammalten avulla osoitettu merkittävimmät laskeuman päästölähteet, niiden vaikutusalueet ja laskeumassa tapahtuneet muutokset. Kartoitus on tehty vuosina 1985, 1990, 1995, 2000 ja 2005 VMI:n pysyvillä koealoilla.

Tutkimus liittyy Euroopan laajuiseen yhteistyöhön (UNECE ICP Vegetation). Hankkeessa hyödynnetään myös Paljakan ympäristönäytepankkiin varastoituja bioindikaattorinäytteitä. Raskasmetallien analyysimenetelmiä kehitetään yhteistyössä Oulun yliopiston kemian laitoksen kanssa.

Fenologia

 
Kuvat: Eeva Pudas

Fenologisten havaintojen suorittamiseksi on vuonna 1997 perustettu 37 havaintopaikkaa käsittävä koko Suomen kattava havaintoverkosto. Seurannassa on tällä hetkellä 11 kasvilajia. Tavoitteena on tuottaa tietoa metsäpuiden sekä mustikan ja puolukan lehteentulosta, lehtien kellastumisesta ja varisemisesta, kukkimisesta, marjojen kypsymisestä sekä puiden pituus- ja paksuuskasvusta.

Tietoja käytetään hyväksi ilmastomuutosten tutkimisessa sekä kasvuennusteiden laadinnassa. Havaintojen perusteella tehdään myös metsämarja- ja siemensatoennusteita.

Fenologisia havaintoja voi seurata reaaliajassa Metlan Internet sivuilta METINFO-palveluista, esim hieskoivun lehteentuloa ja lehtien kellastumista.

Metsätalouden ympäristövaikutukset

Hakkuun ja hakkuutähteiden keräämisen vaikutuksia pohjaveteen on tutkittu jo vuodesta 1973 lähtien. Parhaillaan on käynnissä tutkimus, jossa selvitetään kantojen noston ja hakkuutähteitten keräämisen ympäristövaikutuksia. Koekentät sijaitsevat Kainuussa, Keski-Suomessa ja Kaakkois-Suomessa.

Suontutkimus

 
 
Kuvat: Jorma Issakainen

Suometsien ravinnetalous ja lannoitusvaikutukset -hankkeessa tutkitaan puiden ravinnetaloutta ja siihen vaikuttavia tekijöitä metsäojitusalueiden männiköissä ja kuusikoissa. Keskeisiä tarkastelukohteita ovat ravinnetilan vaihtelu eri kasvupaikoilla pitkän aikavälin puustonkasvatuksessa ja lannoituksen puustovaikutukset. Tavoitteena tarkentaa ojitettujen soiden ravinteisuuteen perustuvia metsänhoito-ohjeita ja toimenpiteiden kohdentamista taloudellisesti kannattaville alueille.

Suopohjien metsittämishankkeen tavoitteena kehittää tehokkaita menetelmiä turvesuopohjien metsittämiseksi ympäristövaikutukset halliten.

Tutkimustuloksia: alikasvosuudistaminen

Muita hankkeita

Painoaloihin liittyvien hankkeiden lisäksi Oulun toimipaikassa osallistutaan Metlan eri tutkimusohjelmien hankkeisiin ja tehdään asiakasrahoitteisia tutkimuksia.

  Päivitetty: 17.01.2012 /KBym/SJor | Copyright Metla | Palaute