Vesijaon tutkimusmetsä

Tutkimus Vesijaolla

Vesijaon metsiä on hoidettu ja tutkittu jo vuodesta 1859 lähtien, jolloin valtionpuisto liitettiin Evon metsäopiston harjoitusalueeseen. Vanhin voimassa oleva viljely- ja tuotoskoeala (Blomqvistin kaski) on jo vuodelta 1872.

Kuva: Metla/Erkki Oksanen

Ilmakuva Vesijaon tutkimusalueella sijaitsevasta ennallistamiskokeesta.

Vesijaon tutkimusmetsässä tehdään erilaisia mittaustöitä, kerätään näytteitä metsästä, istutetaan puita koealoille ja hoidetaan perustettuja koemetsiköitä. Tutkijat voivat perustaa tutkimusmetsiin sellaisiakin kokeita, joita ei muiden metsänomistajien metsiin voi perustaa.

Siemensadon tarkkailualoilla lasketaan kuusen, koivun ja männyn kukintoja puiden siemensatoennusteita varten. Marjojen ja sienten satoennusteita ja satojen vaihtelun seuraamista varten lasketaan koealoilta mustikan ja puolukan kukkia, raakileita ja marjoja.

Viimeisimmissä kenttäkokeissa Vesijaolla pyritään selvittämään hakkuutähteiden poiston vaikutusta seuraavan puusukupolven kasvuun ja korpien uudistushakkuiden vaikutusta vesistöjen ravinnevalumiin.

Vesijaon tutkimusalueeseen liittyvien tutkimushankkeiden sivuja:

• Metsänjalostus- ja siemenviljelyohjelmat
• Poiminta- ja pienaukkohakkuun käytön mahdollisuudet sekä vaikutukset puuntuotantoon ja metsikön kasvatuksen kannattavuuteen
• Intensiiviseuranta (FutMon LIFE+) 2009 - 2011
• Metsien rakenteiden, lajiston ja prosessien palautumiskyky häiriöiden ja ennallistamistoimien jälkeen
• Metsäkasvien fenologia ja satoennusteet muuttuvassa ilmastossa
• Ulkomaisten puulajien ja erikoispuiden kasvatus (kts. myös Metinfo Puulajit-palvelu)
• Energiapuunkorjuun vaikutus ravinne- ja raskasmetallihuuhtoutumiin ja ravinteiden riittävyyteen suometsissä
• Soiden metsätalouskäytön vesistövaikutukset ja vesiensuojelu (SUO-HYDRO)
• Suometsien puuntuotantoketjut