Ulkomaisten puulajien viljelmät ja puiden erikoismuodot

Tuttuja ja vieraita puita metsissämme

Suomalaisessa metsäluonnossa kasvaa luonnonvaraisena neljä havupuulajia ja yli 20 lehtipuulajia. Metsissä ja puistoissa kulkija törmää usein myös eksoottisen näköisiin puihin: pitkä- ja pehmeäneulaisiin mäntyihin, hopeanhohtoisiin pihtoihin, käkkäräisiin vuorimäntyihin, suurilehtisiin hevoskastanjoihin - ja moniin muihin puulajeihin, jotka eivät luontaisesti kasva suomalaisessa luonnossa.

Näihin ulkomaisiin puulajeihin ja niiden menestymiseen Suomessa voi tutustua Metinfo Puulajit -palvelussa, Metlan puulajipuistoissa sekä tutkimusmetsissä olevien tutkimuspolkujen avulla.

Kokeissa mukana yli 110 puulajia

Ulkomaisten puulajien menestymistä Suomessa on tutkittu 1800-luvulta lähtien. Ensimmäiset siperianlehtikuusen viljelmät perustettiin Punkaharjulle 1870-luvulla. 1930-luvulla perustettiin professori Olli Heikinheimon johdolla Metsäntutkimuslaitoksen tutkimusalueille noin 300 hehtaaria ulkomaisten puulajien viljelyksiä, suurin osa Punkaharjun, Solbölen, Ruotsinkylän ja Kivalon alueisiin. Viljelyksissä kokeiltiin kaikkiaan 110 eri havu- ja lehtipuulajia ja niiden muunnosta tai alalajia. Alunperin kokeet perustettiin, koska haluttiin selvittää ulkomaisten puulajien käyttömahdollisuuksia metsätaloudessa. Nykyisin kokeita voidaan hyödyntää muun muassa ilmastonmuutostutkimuksessa.

Tutkimusmetsien puulajikohteilla on erityisen suuri arvo niiden ikäjakauman ja metsiköiden suurien pinta-alojen johdosta. Yksittäisiä puita ei juurikaan ole käytetty.

Puulajipuistot - puulajien kirjoa parhaimmillaan

Metlan puulajipuistoihin voit tutustua Joensuussa, Punkaharjulla, Ruotsinkylässä, Solbölessä, Vilppulassa, Kannuksessa, Kivalossa ja Kolarissa. Puistoihin on rakennettu esittelypolkuja ja kohdeopasteita. Lisäksi Metlan julkaisuissa ja esitteissä kerrotaan tarkempia tietoja puulajipuistoista ja ulkomaisista puulajeista.