Metla on osa Luonnonvarakeskusta 1.1.2015 alkaen. www.luke.fi
  SUOMEKSI     PÅ SVENSKA     IN ENGLISH     AUF DEUTSCH     ПО-РУССКИ     
 
Metla-etusivuTutkimusPalvelutJulkaisutMetinfo-metsätietopalvelutTutkimusmetsätTietoa MetlastaStrategiaYhteystiedot
Metla » Tutkimusmetsät » Punkaharju

Punkaharjun puulajipuisto ja metsät

Sivukartta | Haku

Punkaharjun tutkimusmetsä


Kuva: Metla/Teijo Nikkanen

Punkaharjun tutkimusmetsäalueeseen kuuluu 1250 hehtaaria maa-alueita kolmen eri kunnan alueella. Kuten muitakin tutkimusmetsiä, aluetta halloinnoi Metsähallitus ja Metla ohjaa sen hoitoa.

Kasvimaantieteellisesti Punkaharjun alue kuuluu Itä-Suomen lehtoalueeseen. Metsät ovat maapohjaltaan reheviä, 2/3 metsistä on tuoreita tai lehtomaisia kankaita tai lehtoja. Toimintayksikön lähialueet Laukansaaressa ovat pääosin varttuneita metsiä. Myöhemmin lisämaiksi hankituilla ulkopalstoilla taimikot ja nuoret metsät ovat vallitsevia. Suunnitelmallinen metsienhoito ja ulkomaisten puulajien viljelykokeilut on aloitettu jo 1840-luvulla. Erityistä huomiota on kiinnitetty maisemanhoitoon ja metsien monikäyttöön.

Punkaharjun tutkimusmetsässä tutkitaan erityisesti:

  • ulkomaisten puulajien viljelyä ja kasvatusta
  • havupuiden alkuperiä ja ilmastonmuutoksen vaikutusta niihin
  • metsäpuiden geneettistä monimuotoisuutta

Tutkimusmetsään kuuluu myös puulajipuisto sekä tutkimuspuisto, joissa kasvaa 54 havupuu- ja 48 lehtipuulajia. Suomen ensimmäinen geenireservimetsä perustettiin Punkaharjun tutkimusmetsien Patasalon männikköön syksyllä 1992. Tutkimusmetsissä sijaitsevat myös lehmuksen ja vaahteran geenireservimetsät.

Alueen metsätalouteen, metsäntutkimukseen ja luonnonsuojeluun voi tutustua tarkemmin merkittyjen, opastustauluin varustettujen reittien avulla.

Suojelukohteita

Punkaharjun tutkimusalueeseen kuuluu myös muutamia muita mielenkiintoisia kohteita kuten Kesälahden Hummovaarassa sijaitseva Lönnrotin petäjä, jonka juurella Elias Lönnrotin kerrotaan kirjoittaneen talteen kansanrunoutta ja -perinnettä ensimmäisellä runonkeräysmatkallaan vuonna 1828. Kiteen Puhoksessa sijaitsee yksi Suomen vanhimmista lehtikuusikoista, vuonna 1842 perustettu Arppen lehtikuusikko. Laivanvarustaja ja sahanomistaja Nils Ludvig Arppe perusti metsikön laivanrakennusteollisuutensa raaka-aineen tuottamiseksi. Metsikkö on Punkaharjun tutkimusalueen vanhin viljelymetsikkö.

Hytermän luonnonsuojelualueeseen kuuluu kolme luonnonkaunista Puruveden saarta, Pieni-Hytermä, Suuri-Hytermä ja Laviasaari, joiden yhteispinta-ala on 37 ha. Kerimäen nimismies Heikki Häyrynen ja rouva Pikku Julia (Lilli) Häyrynen rakensivat saareen huvilan 1920-luvulla, aloittivat maisemanhoitotyöt ja alkoivat kerätä talonpoikaiskulttuuriin liittyvää esineistöä. Heidän ajoiltaan ovat peräisin saarella olevat aitat, tuulimylly, työn muistomerkki, pengerrykset ja portaikot. Keräilyharrastuksensa takia Heikki Häyrynen sai lempinimen Romu-Heikki.

Häyrysen anomuksesta saaret rauhoitettiin lääninhallituksen päätöksellä luonnonsuojelualueeksi vuonna 1932; se oli Mikkelin läänin ensimmäinen luonnonsuojelualue. Vuonna 1942 Häyryset lahjoittivat saaret Metsäntutkimuslaitoksen hallintaan. Hytermän metsiä on käsitelty täysin maisemanhoidollisesti. Saarille on myös jätetty täysin koskemattomia säästömetsiä ja aarnialueita. Hytermään pääsee kesäisin vain vesitse.

www.luontoon.fi: Punkaharjun luonnonsuojelualue

YHTEYSTIEDOT

Metsäntutkimuslaitos
Punkaharjun tutkimusmetsä
Finlandiantie 18
58450 PUNKAHARJU

LISÄTIETOJA

Esko Oksa
metsätalousinsinööri

  Päivitetty: 11.07.2012 /JVoi | Copyright Metla | Palaute