Lapinjärven tutkimusmetsä

Monipuolista metsäntutkimusta ja monimuotoista metsänhoitoa

Tutkimusmetsän kasvupaikat ja metsien rakenne edustavat kokonaisuudessaan hyvin eteläisimmän Suomen talous­metsien olosuhteita. Lato­kartanon palstaa vallit­sevat puustoltaan tasaiset moreeni­maiden viljavien kasvu­paik­kojen kuusikot. Liljendalissa männiköiden ja karujen maiden osuus on suurempi.

Laajimpia tiettyyn tutkimus­tarkoituksiin varat­tuja alueita ovat Holmgårdin (150 ha) ja Latokartanon (250 ha) geeni­reservimetsät, joiden tarkoituksena on turvata männyn ja kuusen luontaisen perimä­aineksen säilyminen.

Tutkimus­metsissä tutkitaan muun muassa energia­puun korjuun ympäristö­vaikutuksia, lahottaja­sienten merkitystä metsän­uudis­tamisessa, haavan uudistamista ja kasvatusta, marja- ja sieni­satoja, hirvi­tuhoja, puiden siemen­satoja, metsien elin­voimaisuutta, jaloja lehti­puita ja tehdään fenologista seurantaa.

Lapinjärven tutkimus­metsä perustettiin vuonna 1933. Nykyisin siihen kuuluu noin 1300 hehtaaria maa-alueita Liljendalissa ja Lapinjärvellä.